Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Doctoral dissertation in Lahti

10.4.2015 klo 12:00 - 15:30

Lahti Science Park (Niemenkatu 73)
MSc Salla Selonen will defend her thesis on environmental researh

 

MSc Salla Selonen will defend her thesis ”The fate and effects of lead (Pb) at active and abandoned shooting ranges in a boreal forest ecosystem” on Friday 10th April at 12 o’clock noon in Aalto auditorium, Lahti Science Park.

Opponent professor Juliane Filser, University of Bremen, Germany and custos professor Heikki Setälä.

Yhteystiedot Salla Selonen salla.selonen(at)helsinki.fi

Linkki väitöskirjaan e-Thesis

TIIVISTELMÄ

Lyijyn on todettu olevan eliöille haitallista, ja vaikka lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on kielletty, niitä käytetään edelleen ampumarata-alueilla maailmanlaajuisesti. Ampumaradoilta haulit pääsevät helposti leviämään ympäröivään luontoon, joka Suomessa yleensä on kangasmetsää. Lyijyn vaikutuksista näissä ympäristöissä tiedetään kuitenkin vain vähän, ja vielä vähemmän on tietoa siitä, miten lyijyn vaikutukset muuttuvat ajan myötä ampumistoiminnan päätyttyä, kun lyijyhaulit ovat jääneet maaperään.

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lyijyn kulkeutumista ja vaikutuksia ampumarata-aluetta ympäröivässä metsäekosysteemissä aina maaperän eloperäisestä maakerroksesta (5 8 cm) ja maaperäeliöistä metsän puustoon. Lisäksi tarkasteltiin, miten nämä vaikutukset muuttuvat ajan myötä vertailemalla kahta samassa kangasmetsässä sijaitsevaa tutkimusaluetta. Toiselle näistä alueista kulkeutuu hauleja edelleen käytössä olevalta ampumaradalta (uusi rata), kun taas toisella alueella ampumistoiminta loppui noin kaksikymmentä vuotta ennen tämän tutkimuksen alkua (vanha rata). Molemmilla alueilla oli enimmillään jopa 4 kg lyijyhauleja yhtä neliömetriä kohti.

Eloperäisen maakerroksen lyijypitoisuudet sekä vanhalla että uudella radalla olivat huomattavan korkeita ja kohonneita lyijypitoisuuksia todettiin myös maaperäeläimissä ja alueiden kasveissa. Lyijy oli myös vähentänyt maaperän sienibiomassaa sekä useiden maaperäeläinryhmien runsautta. Vaikka maaperäeliöstöllä on tärkeä merkitys hajotustoiminnassa ja ravinteiden vapauttamisessa edelleen kasvien saataville, lyijyn vaikutukset maaperän hajotustoimintaan olivat vähäisiä. Tämä osoittaa, että systeemi pystyy toimimaan suhteellisen hyvin häiriöstä huolimatta.

Lyijy vaikutti myös eloperäisen maakerroksen ominaisuuksiin: maaperän pH ja nitraattipitoisuus kohosivat ja fosfaattipitoisuus laski lyijyn vaikutuksesta. Maaperän pH:n nousu voi edelleen vaikuttaa maaperän eliöstöön ja osittain selittää sienibiomassan vähentymistä ja nitraatin lisääntymistä maaperässä. Toisaalta kohonnut pH voi vähentää lyijyn saatavuutta joillekin eliöille.

Uuden ja vanhan radan vertailu osoitti, että lyijy painuu maaperässä ajan myötä syvemmälle. Lyijyhaulit vajoavat vuosikymmenten saatossa ja hautautuvat hajoavasta karikkeesta muodostuvaan eloperäiseen maa-ainekseen. Vähemmän lyijyä sisältävässä pintamaassa maaperän eliöiden runsauden ja karikkeen hajotusnopeuden todettiin lisääntyneen. Toisaalta syvemmällä eloperäisessä maakerroksessa (humuskerroksessa) lyijypitoisuudet olivat ajan myötä kasvaneet lyijyhaulien rapautuessa. Tämän todettiin myös lisänneen haittavaikutuksia maaperäeliöstölle kangasmetsämaan tärkeimpänä hajottajaeläimenä pidettyä änkyrimatoihin kuuluvaa kunttamatoa ei havaittu vanhan radan humuskerroksessa lainkaan. Lisäksi vanhalla radalla eloperäisestä maa-aineksesta huuhtoutui lyijyä noin kaksi kertaa runsaammin kuin uudella radalla. Tämän väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että vaikka pintamaan eliöstö ja hajotustoiminta voivat palautua ajan myötä ampumaradan toiminnan päätyttyä, syvemmällä maaperässä eliöstön tila voi heikentyä ja lyijyn pohjaveteen huuhtoutumisen riski kasvaa.

 

Tiedot

Päivämäärä:
10.4.2015
Aika:
12:00 - 15:30