- Tämä tapahtuma on mennyt.
Väitöstilaisuus Lahdessa
17.4.2015 klo 12:00 - 15:30
Helsingin yliopisto, Niemen kampus Lahti
FM Marjo Valtanen väittelee kaupunkiympäristöön liittyvästä aiheesta.
FM Marjo Valtanen väittelee 17.4.2015 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of urbanization on seasonal runoff generation and pollutant transport under cold climate".
Väitöskirjan aihe suomeksi on Kaupungistumisen vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja haitta-aineiden kulkeutumiseen eri vuodenaikoina kylmässä ilmastossa
Västäväittäjä: TkT Juha Järvelä, Aalto yliopisto
Kustos: professori Heikki Setälä, Helsingin yliopisto
Paikka: Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos, Aalto Auditorio, Niemenkatu 73, Lahti
Yhteystiedot: marjo.valtanen(at)helsinki.fi puh. 050-3160564
Linkki väitöskirjaan e-Thesis HELDA
TIIVISTELMÄ
Kaupungistuminen lisää vettä läpäisemättömien pintojen määriä ja muuttaa veden kiertoa lisäämällä pintavalunnan eli hulevesien määrää ja virtaamahuippuja sekä kaupunkitulvia. Koska hulevedet johdetaan usein puhdistamattomina vesistöihin, ne ovat yksi merkittävimpiä pintavesien pilaajia. Kylmän ilmaston hulevesien määrästä ja laadusta ei kuitenkaan ole ollut kattavaa tietoa, vaikka se on edellytys mm. hulevesien käsittelyn ja lainsäädännön suunnittelemiselle. Hulevesiä tulisi myös tutkia ympärivuotisesti kylmän ilmaston vuodenaikojen erityispiirteiden vuoksi. Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää miten kaupungistuminen vaikuttaa hulevesien muodostumiseen ja laatuun eri vuodenaikoina kylmässä ilmastossa. Kaupungistumista kuvasivat läpäisemättömien pintojen määrä (%) sekä maankäyttömuoto (keskusta tai pientaloalue). Tutkimus toteutettiin Lahdessa kahdella keskustavaluma-alueella, jotka olivat 62 % ja 89 % läpäisemättömiä sekä pientaloalueella, jonka läpäisemättömyys oli 19 %. Alueilla mitattiin kahden vuoden ajan hulevesien virtaamaa sekä sadantaa. Hulevedestä otettiin näytteitä, joista määritettiin kokonaistypen ja -fosforin, kiintoaineen, raskasmetallien (Zn, Cu, Cr, Mn, Al, Co, Ni, Pb) ja kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuudet.
Tutkimus osoitti, että läpäisemättömyys lisää vuosittaista hulevesien määrää ja haitta-ainekuormaa sekä joidenkin haitta-aineiden pitoisuuksia kylmässä ilmastossa. Sääolosuhteet aiheuttivat kuitenkin vaihtelua, sillä vuonna, jolloin talvi oli sateinen ja kesä kuiva, kaupungistumisen vaikutukset hulevesien määriin pienenivät johtuen lumenkuljetuksesta eli sadannan siirtämisestä valuma-alueen ulkopuolelle. Läpäisemättömyys vaikutti hulevesien muodostumiseen voimakkaammin lämpimänä kuin kylmänä kautena, jolloin kaupungistuminen jopa vähensi hulevesien määrää. Haitta-ainekuormituksen määrä silti kasvoi kaupungistumisen myötä ympärivuotisesti. Kaupungistuneimmalla alueella merkittävin osa vuosittaisesta hulevedestä muodostui lämpimänä kautena, päinvastoin kuin vähiten kaupungistuneimmalla alueella. Kaikilla alueilla suurin vuodenaikainen haitta-ainekuorma esiintyi keväällä, mutta kaupungistuminen lisäsi lämpimän kauden osuutta vuosittaisessa kuormituksessa. Haitta-ainekuormitukseen vaikuttavat hydrologiset mekanismit erosivat kylmän ja lämpimän kautena: kylmänä kautena valunnan kesto lisäsi kuormitusta ja lämpimänä kautena kasvavat huippuvirtaamat kasvattivat kuormaa. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa miten tiivisti rakennettujen keskustojen hulevesien määrä ja haitta-ainekuorma muuttuvat vuodenaikaisesti. Tutkimus tuotti myös päivitettyä tietoa keskusta-alueiden hulevesien laadusta sekä erityisesti raskasmetallikuormituksesta.