Pitkään Turussa työskennellyt elintarvike- ja ravitsemustieteiden tutkija ryhtyi keväällä selvittämään, millaista uutta luovaa yliopistotutkimusta Päijät-Hämeessä voitaisiin tehdä.
Lahden seudulla on pitkät perinteet elintarvikealan kehittäjänä muun muassa Päijät-Hämeen Viljaklusterin ansiosta. Leipomoalan yrityksiä ja maanviljelijöitä on lähiseudulla paljon. Elintarvike-, virvoitusjuoma- ja panimoteollisuuden yritysten joukossa on alueelle merkittävästi investoineita veturiyrityksiä.
Maakuntaohjelman yhtenä kärkenä onkin ruoka ja juoma. Päijät-Hämeen liitto tukee parhaillaan Salpauksen, LAB-ammattikorkeakoulun, Lahden Yliopistokampuksen sekä Lahden Seudun Kehitys LADECin hankkeiden avulla elintarvikealan kehittämistyötä.
Yksi käynnissä olevista hankkeista tukee ja kannustaa elintarvikealan pk-yrityksiä kestävän ja terveellisen ruoan innovaatioihin. Tämän projektin innoittamana tutkija Ulla Hoppu muutti keväällä Lahteen.
– Innovaatiohanke täyttää työajastani Lahden Yliopistokampuksella puolet. Toinen puoli on Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan uutta lahtelaisavausta. Tutkimuskoordinaattorina selvitän täällä elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolle sopivia tutkimusmahdollisuuksia, Ulla Hoppu kertoo konkretisoiden epävirallista Lahti-agentti-titteliään.
Pienistä parannuksista suuriin innovaatioihin
Tuoreena lahtelaisena Hoppu tunnistaa itsessään vielä pienen ulkopuolisuuden tunteen. Tutkimusaiheiden selvitystyössä se voi olla jopa hyvästä. Näin alueella on aina tehty ja ajateltu -asenne ei ainakaan ole suotta rasitteena.
Innovaation määritelmä elinkeinoelämässä on haastava. Hoppu kehottaa suhteuttamaan termin yrityksen kokoon. Kaikki eivät voi lähteä innovoimaan tuotantonsa sivuvirtoja hyödyntävää ksylitolitehdasta, kuten Fazer on Lahdessa tehnyt.
– Pk-yritykselle pienikin parannus tuotantoprosessiin tai itse tuotteeseen voi olla iso juttu. Yliopistoyhteistyö voisi tarkoittaa esimerkiksi gradua, johon liittyen pienimuotoisesti testattaisiin tiettyä kehitysideaa.
Joskus pienenkin yrityksen koko liiketoiminta voi alusta asti perustua vahvasti innovaatioon, joka joko lähtee lentoon tai ei lähde. Esimerkiksi vaihtoehtoisia proteiininlähteitä kehittäviä startup-yrityksiä on syntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana lukuisia myös Suomeen. Tunnetuimpana esimerkkinä Hoppu nostaa esiin vuoden suomalaiseksi elintarvikkeena vuonna 2017 palkitun nyhtökauran tarinan.
Pienyrittäjän rohkea innovaatio jalostui yhdessä elintarviketieteilijäkumppanin kanssa uutuustuotteeksi, joka sittemmin myytiin isommalle yritykselle.
Helsingin yliopiston Viikki Food Design Factorysta alan startup-yrittäjät saavat tukea innovaatioilleen. Hoppu kertoo myös lahtelaisen StartHub-kiihdyttämön tarjoavan vastaavia palveluja myös elintarvikealan toimijoille. – Yliopiston perusopetuskin muuttuu koko ajan enemmän elinkeinoelämää huomioivaksi. Jo opiskeluaikana on tarjolla yrittäjäkasvatusta, mikä on ehdottomasti oikea suuntaus.
Ajankohtaisseminaareja alan ilmiöistä
Elintarvikealalla tapahtuu juuri nyt paljon Lahden seudulla.
Syksyllä perustettu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva yhteistyöalusta Food Campus Finland on yksi esimerkki vahvasta lahtelaisyhteistyöstä. Tavoitteena on lisätä yritysten ja eri koulutustasojen yhteistyötä TKI-infran kehittämiseksi.
Myös yliopistotasoinen alan tutkimus voi edistää alueen toimijoiden mahdollisuuksia viennin kehittämisessä. Ulla Hoppu aloitti keväällä tutustumisen pieniin ja keskisuuriin alan yrityksiä, joiden kehittämisvisiot eivät ole paistatelleet lehtien otsikoissa.
– Olen päässyt keskustelemaan pk-yritysten kanssa heidän haasteistaan ja tarpeistaan sekä kuullut monenlaisia kehitysajatuksia. Hämmästystä on usein herättänyt se, että Helsingin yliopisto lähestyy yrityksiä tällaisella asialla Lahdessa. Sekin kertoo, että tässä tehdään pioneerityötä, Hoppu toteaa naurahtaen.
”Lahti-agentin” käymät keskustelut yritysten kanssa vaikuttivat osaltaan Innovaatiolaboratorio kestävälle ja terveelliselle ruoalle -hankkeen seminaarien teemoihin. Syyskuussa aiheena olivat luonnontuotteet, lokakuussa pureudutaan uusiin kotimaisiin kasviproteiineihin ja niiden käyttöön. Marraskuussa seminaarisarjan päättää viljateemainen tapahtuma.
Lahden Yliopistokampuksella järjestettävät elintarvikealan seminaarit on tarkoitettu laaja-alaisesti ruokaketjun kaikille toimijoille ”pellolta pöytään”.
Luonnontuotteista kasvua Päijät-Hämeeseen?
Ensimmäinen seminaari keräsi lähes 30 alan osallistujaa Lahden seudulta pohtimaan luonnontuotteiden eli metsämarjojen, sienien ja villiyrttien tarjoamia mahdollisuuksia elintarvikealalla. Teema on ajankohtainen myös juuri valmistuneen Luonnontuotealan toimintaohjelman myötä.
Helsingin yliopisto on ollut mukana laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa ohjelmaa, joka haluaa parantaa luonnontuoteraaka-aineiden markkinoiden toimivuutta ja jalostusmahdollisuuksia Suomessa.
– Päijät-Hämeessä on ollut aika vähän luonnontuotealaan liittyviä avauksia, ottaen huomioon, että metsää täällä kyllä riittää. Haaste voi toki olla ihan jo raaka-aineen saatavuudessa. Ravintoloitsijatkin varmasti mielellään luonnontuotteita käyttäisivät, mutta eivät pysty itse lähtemään metsälle, Hoppu pohtii.
Ulla Hoppu on aktiivinen sienestäjä ja marjastaja, joka iloitsee tämän syksyn mahtavasta sienisadosta. Innokas ruoanlaittaja hyödyntää mielellään marjoja ja sieniä monella tapaa keittiössä. Ruokakaupassa ostoskorin vakiovalintoja ovat kotimaiset kalat, kotimaiset kasvikset sekä ruis- tai kauraleipä.
Lahtelaisissa ruokakaupoissa asioidessaan Hoppu on etsinyt erityisesti paikallisia, itselleen uusia tuotteita. Lähituotteita ei ole aina helppo löytää, jos valmistajan nimi ei ole entuudestaan tuttu. Valmistuspaikka lukee paketin kyljessä usein hyvin pienellä.
Kuluttajien käytös inspiroi tutkijaa
Ulla Hoppu on huomannut, että pientuottajien tuotteet hukkuvat helposti marketin hyllyn laajaan tarjontaan. Kaikki eivät pääse ostoksille erikoistuneisiin lähiruokamyymälöihin, joihin Hoppu on uudella asuinseudullaan aktiivisesti tutustunut.
– Ei ole yhdentekevää, miten paikalliset tuotteet lähialueilta on laitettu tarjolle, sillä suuri osa ostopäätöksistä tapahtuu vasta kaupassa. Ruokakauppojen esillepanolla on iso rooli, Hoppu toteaa.
Tutkijana häntä on alkanut koko ajan enemmän kiinnostaa kuluttajien näkemykset osana vastuullisen ruokatuotannon kehitystä. Ei riitä, että yrityksen tuotekehitysosasto kiinnittää huomiota terveellisyyteen tai ilmastoystävällisyyteen, jos maku on pettymys tai tuotetta on vaikea löytää.
– Elintarviketieteessä täytyy ymmärtää tarkoin ruoan koostumusta ja esimerkiksi vitamiinimääriä, mutta ruokaan liittyvät arkiset valinnat syntyvät kaupoissa tai ravintoloissa tavallisten ihmisten keskuudessa. Valintoja tehdään ihan eri perusteilla ja tämä on myös tutkimusmaailmassa tärkeää oivaltaa.
Näitä teemoja Ulla Hoppu pääsi syventämään Turun yliopistossa Aistit ja ruoka -tutkimusryhmässä. Elintarvikkeeseen liittyy vahvasti aistinvarainen laatu, kuten haju, ulkonäkö ja rakenne. Ruokailukokemuskin on moniaistinen, johon ympäristö vaikuttaa. Ravintolan sisustuksella ja vaikkapa kouluruokalan meluisuudella on iso merkitys.
Kohti kestävämpiä ruokailutottumuksia
Hoppu on tehnyt tutkimusta myös lasten ruokavaliosta ja kouluruokailusta, jonka opeista voi olla hyötyä Lahden alueella. Päiväkotien ruokakasvatusta kehitetään parhaillaan Ruoka-askel-ohjelmassa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävään sekä terveyttä edistävään suuntaan.
Teemat linkittyvät luontevasti alueen kymmenvuotiseen suurhankkeeseen nimeltä Luontoaskel terveyteen.
– Ruokapalveluissa tehdään hyvää työtä pienillä määrärahoilla, mutta kouluruoka herättää usein tunteita ja keskustelua. Oppilaiden osallistaminen ja motivoiminen ilmastoystävällisempään ruokaan on tärkeä tulevaisuuden teema.
Hoppu korostaa, että kestävien ruokatottumusten perusta luodaan nimenomaan lasten kanssa. Aikuisten on usein vaikeampaa muuttaa tottumuksiaan.
Tutkijan työ on avannut valtavasti erilaisia näkökulmia Ulla Hoppua kiinnostaviin ruoan ja ravitsemuksen teemoihin. Nuorempana mielessä kävi myös kotitalousopettajan ammatti, jossa tuskin olisi löytynyt yhtä monipuolisesti jatkuvasti uusia kiinnostuksen kohteita.
Lähes 20 vuotta Turussa asunut ja välillä töiden vuoksi Helsingissäkin viihtynyt Hoppu odottaa Lahdelta uusien alan tutkimusmahdollisuuksien lisäksi vilkasta kulttuurisyksyä ja -talvea. Myös luontokohteissa on monta uutta tuttavuutta odottamassa rauhallisia viikonloppuja, jolloin Salpausselkä pääsisi esittelemään parhaita puoliaan.
Ulla Hoppu kuvattiin syyskuussa tutustumassa Lahden torin runsaaseen luonnontuotetarjontaan sekä paikallisen leipomon kahvilassa, jossa nautittiin myös tuore puolukkapulla.
Teksti ja kuvat: Terhi Kangas
