kuva: Susanna Halla STORM-ideakilpailussa
(teksti: Terhi Kangas)
Yrittäjä Susanna Hallalla on juuri nyt poikkeuksellinen kaksoisrooli: hän on sekä opiskelija että opiskelijoiden ohjaaja. Omat tuotantotalouden opinnot LUT-yliopistossa ovat loppusuoralla. Samaan aikaan Halla ohjaa opiskelijajoukkoa, joka tekee Hallaus Oy:lle gradua auttaakseen yritystä kansainvälisessä läpimurrossa.
Susanna Halla on 12-vuotisen yrittäjäuransa aikana nähnyt ja kokenut paljon, mutta tämä kevät on hänelle – kuten jokaiselle yrittäjälle – täysin ennennäkemätön. Koronan aiheuttamaa poikkeustilaa ei ole mikään yritys voinut omaan riskienhallintasuunnitelmaansa täydellisenä kirjata. Monen yrityksen liiketoiminta on vakavasti vaakalaudalla.
– Yritykset hakevat nyt tukia ja avustuksia kehitystoimintaan, jotta pääsisivät vaikeiden aikojen yli. Valitettavasti yrittäjien ahdinko on tuonut myös kaikenlaisia sakaaleja liikenteeseen, hän puuskahtaa.
Halla viittaa tahoihin, jotka lupaavat yrityksille muun muassa apua hakemusbyrokratiaan kohtuuttoman kovalla palkkiolla. Markkinoille on nopeasti ilmaantunut myös itseoppineita liiketoimintakonsultteja. Siksi Halla kehottaakin yrityksiä kääntymään kehittämistarpeiden kanssa neutraalien tahojen puoleen. Esimerkiksi korkeakouluyhteistyö voi avata juuri nyt yrityksille uusia näköaloja ja suuntia liiketoiminnan kehittämiseen.
Susanna Halla todella tietää, mistä hän puhuu, sillä hän on sekä yrittäjä, korkeakouluopiskelija että korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyön ohjaaja. Avataanpa hänen kolme rooliaan yksi kerrallaan.
Teknologiaälyä puurakentamiseen
Rakennusalan yrityksissä pitkään työskennellyttä Susanna Hallaa alkoi reilu vuosikymmen sitten kiinnostaa uudenlaisen design- ja bisnesverkoston luominen. Syntyi arkkitehtitoimisto Hallaus Oy, jonka liikeideana on päästää rakentamisprojektin tilaava asiakas mahdollisimman helpolla. Halla toimii projekteissa sisustusarkkitehtina, ja hankkii verkostostaan kuhunkin projektiin tarvittavat ammattilaiset: rakennusliikkeen, sähkö- ja LVI-urakoitsijat ja mahdolliset erikoissuunnittelijat.
Tällä konseptilla Halla ehti tehdä tyytyväisenä yrittäjänä töitä vuoteen 2017 asti, jolloin hän sai omien sanojensa mukaan pähkähullun ajatuksen, joka ei jättänyt rauhaan.
– Matkustan paljon ja olen maailmalla nähnyt aivan hirveitä saunoja. Saunan rakentaminen on ulkomailla usein kallis projekti, mutta lopputuotteena saunat ovat aika kehnoja. Kehitimme älykkään hyvinvointisaunan, jota voi käyttää myös silloin kun kiuas ei ole päällä, Halla kertoo.
Innovaatio on saanut nimen Zenestar ja esimerkiksi Saksan hotellimarkkinat käyvät jo kuumina tuotetta odotellessaan. Zenestar toimii tarvittaessa perinteisenä suomalaisena saunana, mutta sen erikoisuus on puurakentamiseen integroitu uusin älyteknologia. Sauna muuntautuu hetkessä virtuaalisen henkilökohtaisen valmentajan ja värähtelevän joogamaton avulla SaunaFlow-hyvinvointistudioksi.
Zenestar hyvinvointisauna
Useita innovaatiopalkintoja pokannut Zenestar sai alkuvuodesta ELY-keskukselta 30 000 euron kehitysrahan tuotteistamisen viimeistelyyn ja protomallin rakentamiseen. Protomalleja kehitellään parhaillaan Heinolassa kolmen yrittäjän voimin. Tarkoituksena on lähitulevaisuudessa perustaa Zenestarin ympärille aivan oma yhtiönsä. Toistaiseksi innovaatio kehittyy vielä virallisesti Hallaus Oy:n alla.
Tarkoituksena oli esitellä valmis tuote Tokiossa Business Finlandin Metsä-paviljongissa tulevana kesänä muiden japanilaismarkkinoille tähtäävien suomalaistoimijoiden kanssa. Mutta korona.
– Koitan suhtautua asiaan positiivisesti. Saimme lisäaikaa konseptimme hiomiseen ja patenttien hakuun. Tällä hetkellä keskityn itse päätoimisesti tuotantotalouden opintoihini, jotta saan pyhän kolmiyhteyden kuntoon eli designin ja bisneksen rinnalle myös managementin, Halla naurahtaa.
On aika avata Susanna Hallan roolia opiskelijana.
Diplomityöstä hyötyä kasvuyrittäjäverkostolle
Jos haluaa perustaa tehtaan, on hyvä ymmärtää sellaisen toiminnoista. Tässä yksinkertainen selitys sille, miksi Susanna Halla opiskelee parhaillaan LUT-yliopistossa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Aikuisopiskelu auttaa juuri nyt pitämään oman pään kasassa, kun maailma ympärillä on myllerryksessä.
– Suhtaudun tähän sijoituksena, jonka teen yritystoimintani hyväksi. Kun johonkin ryhdyn, haluan tehdä sen kunnolla. Olen näillä näkymin valmistumassa etuajassa, sillä opinnot ovat jo loppusuoralla.
Hallan diplomityön aiheena on pienyrityksen kansainvälistymisen edistäminen. Aihe linkittyy luontevasti Zenestarin liiketoimintaan, mutta myös Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston toimintaan, jossa Halla on mukana johtoryhmän jäsenenä. Verkoston yksi tärkeistä tehtävistä on pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen.
– Suomen vienti on nojannut vahvasti perinteiseen teollisuuteen. Nyt on tulossa luovien alojen nousu. Ne kehittyvät nopeasti, mutta jostain syystä kansainvälistyjiä on aivan liian vähän. Pyrin tutkimuksellani näyttämään, että liiketoimintamalleissa, joissa yhdistetään toimialoja yli rajojen, on tulevaisuuden potentiaali.
Puupohjaisia tuotteita kehitetään nyt Suomessa kunnianhimoisesti, mutta Halla näkee, että kehitystyö voidaan viedä yhteistyöllä paljon nykyistä pidemmälle.
– Opiskelijoiden tekemiin lopputöihin saatetaan suhtautua turhan ennakkoluuloisesti ajatellen, etteivät nuoret voi ymmärtää asioista riittävästi. No, itsekin opiskelen tässä 49-vuotiaana. Ja nuoren opiskelijan vahvuutena on muun muassa diginatiivin keinot hakea tietoa, jotka ovat ihan eri luokkaa kuin omalla sukupolvellani, Halla toteaa.
Aasinsilta pikkuhiljaa rooliin numero kolme: nuorempien opiskelijoiden ohjaamiseen.
Kehittymisen eväät yritykselle
Lahden ammattikorkeakoulun kasvattina Halla osasi omatoimisesti visioida, kuinka oppilaitosyhteistyötä voisi hyödyntää omassa liiketoiminnassa. Apua uuden ideointiin, innovointiin ja käytännön toteutukseen saa kuitenkin kuka tahansa yrittäjä oman alueensa korkeakouluilta ja yliopistoilta. Oma idea voi olla hyvin valmis tai sitä voidaan pallotella yhdessä jo aivan raakilevaiheessa. Yrityksiä voidaan auttaa erilaisten hankkeiden kautta, mutta myös aivan ”perustyönä”.
Tällä hetkellä neljä LAB:n opiskelijaa tekee Zenestarille markkinointitutkimusta osana opintojaan. Halla tiesi, että kansainvälisille opiskelijoille on vaikea löytää tutkimusaiheita, mutta Zenestarin tarpeisiin juuri he sopivat täydellisesti. Kahden suomalaisopiskelijan lisäksi Halla ohjaa yhden vietnamilaisopiskelijan ja yhden kiinalaisopiskelijan opinnäytetöitä.
– Jokaiselle opiskelijalle on jaettu maantieteellinen alue, jonka olemme katsoneet omissa selvityksissämme potentiaaliseksi markkinaksi: Saksa, Ranska, USA ja Aasia. Näin pyritään löytämään jokaiselle alueelle omat tulokulmat.
Oppilaitosyhteistyön Zenestarin ja LAB:n välillä tekee poikkeukselliseksi juuri usean opiskelijan tiimi. Useimmiten opinnäytetyöt ovat yhden opiskelijan töitä. Ohjaavan opettajan mukaan kyseessä onkin pilottitoteutus itseään ruokkivasta prosessista, jossa jokainen katselee aihetta omasta näkökulmastaan.
Opiskelijoille Halla on antanut tarvittavaa taustatietoa sekä liiketoimintasuunnitelman tutustuttavaksi, mutta ei koe, että opinnäytetyön ohjaaminen vaatisi ylitsepääsemättömän paljon resurssia. Ajatustyötä on toki tarvinnut tehdä jo ennen yhteistyön käynnistymistä.
– Mitä jäsentyneemmin yritys pystyy itse määrittelemään, millaista tietoa siltä puuttuu, eli mitä se todella tarvitsee, sitä helpompaa yhteistyö oppilaitoksen kanssa on. Katsellaan, josko jotain hyödyllistä kenties syntyisi, ei välttämättä ole hyvä lähtökohta oppilaitoksen kontaktointiin, Halla vinkkaa.
Opinnäytetyön kertoma selvitys ei Hallan mukaan välttämättä ole aina yritykselle mieluisaa kuultavaa, mutta ehkä sitäkin arvokkaampaa. Parhaimmillaan oppilaitosyhteistyö on aivan loistava kehittymisen mahdollisuus yritykselle. Myös Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo kannustaa yrityksiä seuraamaan Susanna Hallan esimerkkiä:
– Alueen korkeakoulut ja muut oppilaitokset ovat tärkeä voimavara, mutta osalle yrityksistä ehkä hieman vieraita, jolloin harmillisesti sieltä saatava osaaminen jää hyödyntämättä. Yritysten kannattaa lähestyä korkeakouluja ennakkoluulottomasti ja etsiä itselleen sopiva tapa hyödyntää tarjolla olevia osaajia, asiantuntemusta ja apuja liiketoiminnan kehittämisessä.
KORKEAKOULUT MYÖS SINUN YRITYKSESI AVUKSI?
Yritys voi kehittää liiketoimintaansa yhdessä oppilaitosten kanssa monella eri tavalla. Tarjolla on erilaisia asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja innovointiin. Korkeakoulut voivat tarjota yrityksellesi uusia osaajia, tuoreita näkökulmia sekä asiantuntijapalveluja usealta alalta.
Kaikki tarjolla olevat yhteistyömuodot on esitelty kattavasti ja selkeästi tänä vuonna ilmestyneessä Oppilaitosyhteistyö – käsikirja yrityksille -oppaassa. Tutustu Lahden seudun oppilaitosten kokoamaan oppaaseen täällä: https://www.lahti.fi/palvelut/tyo-ja-yrittaminen/yrittaminen/osaavaa-tyovoimaa
