Päijät-Hämeen LUMA-keskus on osa LUMA-Suomea, josta otetaan mallia Kiinan luma-toimintaan.
Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteistyö Kiinan kanssa laajenee tiedekasvatukseen
Suunnitteilla on Beijing Normal Universityyn (BNU) perustettava Luma-keskus, joka ottaa mallia Helsingin yliopiston hallinnoimasta LUMA-keskus Suomi –verkostosta. LUMA-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiedekasvatusverkosto, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot ja monet yliopistokeskukset. Päijät-Hämeen LUMA-keskus palvelee Päijät- ja Kanta-Hämeen alueella Lahden yliopistokampuksella.
Yhdessä olemme enemmän
Kiinan Luma-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän ja tukee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla.
-LUMA-toiminnan vienti kansainvälisille kentille on tärkeää ja hyödyllistä ja toteuttaa käytännössä Helsingin yliopiston strategian kansainvälisisiä tavoitteita ja visioita: Global Impact in Interaction, sanoo Helsingin yliopiston rehtori professori Jukka Kola.
Yliopistojen välille lokakuussa solmittavan yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tutkijanvaihtoa tiede- ja teknologiakasvatukseen liittyen.
Sopimus allekirjoitetaan Pekingissä tapaamisessa, jossa yliopiston edustajien lisäksi mukana on Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
– Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen. On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat myös kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUMA-keskus Suomen tehtävistä.
-Ensimmäinen ulkomaille syntyvä LUMA-keskus on merkittävä pään avaus, sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Matematiikkaa ja muita luonnontieteitä
-Tarvitaan lisää tutkimustietoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian mielekkääseen opetukseen, sanoo yhteistyösopimusta kahden vuoden ajan valmistellut Maija Aksela.
Kiinassa ollaan erittäin pitkällä esimerkiksi modernin teknologian opetustutkimuksessa ja sieltä toivotaan virikkeitä Suomen kouluopetukseen.
-Suomalaisten 15-vuotiaiden kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun on painunut OECD-maiden vertailussa huolestuttavan alas, sanoo Aksela.
Tiedeluokassa kehittämistutkimusta
Tiedeluokka on toimintamuoto, jota kiinalaiset haluavat kokeilla.
-Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta ja se ja 12 muuta tiedeluokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää kehittämistutkimuksen kautta uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen, kertoo Aksela.
Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Tiedeluokka valmistuu lähiaikoina. Siitä muodostuu alueen lumatoiminnan keskipiste. Lisää Tiedeluokasta täältä.
Myös kansainvälisiä tiedeleirejä suunnitellaan. Tarkoitus on, että niihin osallistuu opettajia ja tutkijoita molemmista maista.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto
Puhelin: 050 514 1450
Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki, Helsingin yliopisto
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 5770
Twitter: @inkiriitta
