Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) lisää ensi syksystä opetustarjontaansa Lahdessa, mikä on yksi hyvä syy lisätä huomiota digitalisaation vaikutukseen opetuksen arjessa. Myös Helsingin yliopiston opetus on digitalisoitumassa.
Strategiasta arjen tasolle
LUT julkaisi reilu vuosi sitten koulutuksen digistrategian 2020, joka on positiivisella tavalla selkeyttänyt ajatusta ”mitä minun työssä koulutuksen digitalisaatio tarkoittaa”. Strategia jalkautettiin eri Schoolien lisäksi korkeakoulupalveluihin (tietohallinto, opintopalvelut, kirjasto, tilapalvelut). Strategian tavoitteiden toteutumista on seurattu ja seurataan välikatsauksien avulla. Lahden lisääntyneen opetustarjonnan myötä on kuitenkin hyvä katsoa arkipäivän näkökulmaa. Etäopetuksen kehittäminen on tuonut haasteita muun muassa opetuksen samanaikaisuuteen eri paikkakunnilla, opiskelijoiden tietoisuuteen omiin opiskelutaitoihin digitalisaatiossa sekä siihen, mitkä ovat etäopiskelukursseilla motivoivia tekijöitä kurssin alusta loppuun.
Samanaikaisuus ja motivoivat tekijät keskiössä
Opetuksen samanaikaisuus eri paikkakunnilla luo vaatimuksia opetuksen laadulliselle tasaisuudelle opiskelijoiden ollessa sekä läsnä että etänä. Toisaalta tilanne antaa mahdollisuuden pohtia, voisiko osa oppimista tapahtua kahdella eri suoritustavalla sen lisäämättä opettajan työmäärää. Näiden asioiden työstäminen vaatii opettajalta jonkin verran etukäteistyötä, mutta pitkässä juoksussa tähtäimenä on edellä mainittujen asioiden lisäksi opettajan työkuorman järkevöittäminen. LUTin ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen Digitaalisen oppimisen tiimi auttaa opettajia heidän kurssiensa suunnittelussa.
Opiskelijoiden opiskelutaidot digitaalisissa oppimisympäristöissä kaipaavat myös huomiota. Oli kyseessä nuori- tai aikuisopiskelija, on ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu hämärtänyt ajattelua siitä, miten paljon pitää opiskella ja mihin opiskelu ajallisesti sijoitetaan. Kun valmiiksi annettuja luentoaikoja ei ole, kalenteri helposti täyttyy asioista kuten työt, perhe-elämä sekä harrastukset, jolloin unohtuu opiskeluun vaadittava aika. Korkeakouluopinnoissa yksi opintopiste merkitsee keskimäärin 26 tuntia opiskelua. Näihin seikkoihin on LUTilla kiinnitetty huomio opintoihin perehdyttämisessä.
Etäopiskelukursseja suunniteltaessa kannattaa kurssin motivoivat tekijät suunnitella tarkkaan, jotta opiskelijalla motivaatio pysyy yllä koko kurssin ajan. Motivoivina tekijöinä voidaan muun muassa mainita opettajan läsnäolo, välitön automaattinen palaute ja selkeä aikataulu. Opettaja on läsnä esimerkiksi kurssin esittelyvideon ja sovittujen etätapaamisten (esimerkiksi Skypellä) avulla. Välitön palaute Moodlen quizien kautta on opiskelijaa motivoiva tekijä, samoin etänä käyty suullinen tentti voi olla sitä. Mikäli kurssia ei ole aikataulutettu tehtäväpalautuksia myöten, saattaa opiskelijan motivaatio kadota ajatuksella ”teen sen myöhemmin” ja sitä myöhempää ei tule koskaan.
Digitalisaatio-ohjelma valmistunut Helsingin yliopistolla
Helsingin yliopistossa on juuri valmistunut uusi digitalisaatio-ohjelma, jossa opetuksen digitalisaatiota jatketaan reippain askelin nk. digiloikan hengessä. Esimerkiksi Ympäristötieteen kandidaattiopintojen digiloikan keskiössä ovat digiohjauksen kehittäminen, videomateriaalin tuottamisen opastaminen sekä mallintaminen. Opettajien työtä helpotetaan tekemällä valmiiksi erilaisia toimintamalleja ja sabluunoja, joita voi omassa verkko-opetuksessa hyödyntää. Näin opetettavan kurssin muuttaminen verkko-opetukseksi on helpompaa ja ensivaikeudet jäävät vähemmälle. Myös opetuksen tukipalveluihin sekä tutkimuksen taustalle luodaan digitaalisia ratkaisuja.
Oppimisen tulee olla näkyvää
Lahdessa toimivat koulutusohjelmat ovat mukana digiloikassa ja hyödyntävät teknologiaa Lahti-Viikki välisessä opetuksessa. Yksi kokeneista verkko-opettajista on yliopistonlehtori Olli-Pekka Penttinen. ”Palaute ja nimenomaan myönteinen palaute on opiskelijoille tärkeää, myös verkossa. On myös tärkeää tehdä oppiminen aina näkyväksi. Tämän taakse tarvitaan vankka tietotekninen ja pedagoginen tuki sekä toimivat systeemit kuten verkko-oppimisympäristö. Myös Moodlen kanssa voi elää” Näin tuumii Olli-Pekka.
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on järjestänyt verkko-opetusta jo 20 vuoden ajan ja verkkokurssien määrä lisääntyy koko ajan. Verkko-opetus on jo arkipäivää, mutta kehittämistä riittää. Nyt esim. videoiden tuottaminen on suosittua ja tuo lisäarvoa opetukselle. Lahdessa käsin suunnitellaan Helsingin yliopiston avoimia ympäristöalan opintoja. Niiden verkko-opintotarjonta on runsasta ja lisääntyy entisestään. Verkko-opetus tuo opintoihin opiskelijoita eri puolita Suomea ja vie lahtelaista tietotaitoa näin eteenpäin.
Sähköinen tenttiminen valtaa alaa
Lahdessa opetuksessa digitaalisuutta vahvistetaan entisestään sähköisen tenttimisen mahdollisuuksia avaamalla. Lahdessa toimii kolmen korkeakoulun yhteinen EXAM sähköisen tenttimisen tila. Tilassa voivat tenttiä niin Lahden ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston kuin Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijatkin. Tilassa on videovalvonta ja opiskelijat voivat itse valita sopivan tenttiajan sähköisestä järjestelmästä. EXAM helpottaa opiskelijoiden ja opettajienkin arkea, ja tuo vaihtoehtoja ja joustoa tenttimiselle.
Teksti opetusteknologiapäällikkö Marjaana Kareinen (LUT) sekä asiantuntija Kaisa Vuorivirta (Lahden Yliopistokampus)
