Tammikuussa 2021 LUT-yliopistossa aloittanut professori Maria Paasivaara on tullut Lahteen Aalto-yliopiston ja tanskalaisen IT University of Copenhagenin kautta. Lahden kampukselle Paasivaara on kotiutunut hyvin niin etänä kuin paikan päälläkin.
“Tänne on ollut tosi kiva tulla töihin, on ollut helppo tutustua ihmisiin ja olen saanut positiivisen vastaanoton. LUTissa Lahdessa ohjelmistokehityksen opetus ja tutkimus on vasta hiljattain aloitettu, joten on saatu luoda uutta ja miettiä uusia asioita”, Paasivaara kiittelee. “Lahdessa on myös kivaa, miten lähellä luonto on. Tykkään liikkua luonnossa, hiihtää, meloa, juosta ja ratsastaa. Virtaa töihin saan luonnosta ja ihmisistä.”
Paasivaara on reilun vuoden aikana ehtinyt jo olla mukana Lahdessa IT-alan tutkimuksessa ja suunnittelemassa syksyllä 2021 alkanutta ohjelmistotuotannon kandiohjelmaa.
“Kandiohjelma on lähtenyt oikein hyvin käyntiin, sitä on markkinoitu erityisesti kansainvälisille opiskelijoille, ja meillä on hyvä yhteistyökorkeakoulu Kiinassa. Mielestäni on todella kiva, että saadaan kansainvälisiä opiskelijoita ja erilaisia ihmisiä. Seuraavana haasteena on alkaa tehdä ihan oikeata yritysyhteistyötä. Olemme siitä hyvässä tilanteessa, että monet firmat palkkaavat jopa kokonaisia tiimejä, ja opiskelijat saavat aitoja ja oikeita kokemuksia”, Paasivaara kertoo. “Odotan koronan kunnolla loppuvan, että pääsemme yrityksiin tapaamaan enemmän ihmisiä. Vaikuttaa siltä, että Lahdessa on aktiivisia ja reippaita firmoja, jotka pystyvät tarjoamaan opiskelijoille paljon mahdollisuuksia!”
Prosessit ja ihmiset veivät ohjelmistokehityksen pariin
Palataan kuitenkin Paasivaaran uran alkuun. Tietotekniikan opinnot Aalto-yliopistossa veivät Paasivaaran tuotantotalouden kautta ohjelmistosuunnittelun pariin.
“Minua ei niinkään kiinnostaneet tietotekniikassa kovin tekniset asiat tai koodaaminen, vaikka sekin oli ihan kivaa, vaan minua kiinnosti enemmän prosessit ja ihmiset. Opiskelin myös tuotantotaloutta, jossa katsoimme erityisesti prosesseja tehtaissa ja varastoissa, miten esimerkiksi tavarat saadaan menemään sujuvammin läpi.”
Tuotantotaloudesta innostuneena Paasivaara toimikin aluksi tuotantotaloudessa tutkijana ja teki sinne myös lisensiaattityönsä. Kohdalle osui kuitenkin tietotekniikan puolella mielenkiintoinen verkostoprojekti, johon tarvittiin projektipäällikköä. Paasivaara valittiin vetämään hanketta, jossa yhdistyi moni häntä kiinnostava asia. Hankkeessa tutkittiin tuotantotaloudestakin tuttuja asioita, esimerkiksi sitä miten yritysverkostossa saadaan asiat menemään nopeasti ja ihmiset toimimaan yhdessä.
“Siitä siirryin tietotekniikan projekteihin”, Paasivaara muistelee. “2000-luvun alussa ryhdyin tutkimaan globaalia hajautettua ohjelmistokehittämistä.”
Paasivaara oli tutkimuksensa kanssa etulinjassa. 2000-luvun alussa globaalista hajautetusta ohjelmistokehittämisestä ei vielä Suomessa ollut paljoa kokemusta eikä sitä ollut saatavilla. Sitäkin enemmän yrityksillä oli kuitenkin mielenkiintoa.
“Suomalaiset yritykset ryhtyivät joukolla hankkimaan softakehitystä, joko itse perustamalla keskuksia tai alihankkimalla. Kaikki kokeilivat ja tekivät samoja virheitä. Perustin projektin, jossa mietittiin, miten globaalia hajautettua ohjelmistokehitystä pitäisi oikein tehdä.”
Paasivaaran ajatuksena oli haastatella, miten parhaat yritykset tekivät globaalia hajautettua ohjelmistokehitystä ja poimia parhaita käytäntöjä. Yritykset lähtivätkin hankkeeseen innokkaasti mukaan, mutta pian Paasivaaralle selvisi, ettei yrityksissä ollut varsinaisesti käsitystä mitkä näitä parhaita käytäntöjä ovat, vaan niissä haluttiin oppia muilta.
“Siitä globaalin softakehityksen tutkiminen minulla lähti.”
Ketteriä menetelmiä ja ihmisrajapintaa
20 vuoden jälkeen ohjelmistokehityksen perusajatus on sinällään sama. Esimerkiksi verkostotyöskentely tai globaali hajauttaminen ei ole yrityksille enää uutta. Paasivaaran mukaan suurimmassa osassa yrityksiä on nykyään hajautettuja toimintoja.
Paasivaaran tutkimuksessa esiin nousseet ketterät menetelmät tulivat Suomessakin tutuksi 2000-luvun alkupuolella. Vaikka ketterät menetelmät olivat tarkoitettu pienille firmoille, huomattiin isoissakin yrityksissä, että niissäkin pitäisi reagoida nopeammin markkinoiden vaatimuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin.
“Yksi firma, joka oli ihan alkuvaiheessa mukana, ja jota olen tutkinut paljon, on Suomen Ericsson.”
Reilut kymmenen vuotta sitten oli ensimmäisiä ajatuksia siitä, miten Suomen Ericssonin kaltainen iso yritys voisi siirtyä vesiputousmallista ketteriin menetelmiin. Yrityksessä oltiin todettu ympäristön ja vaatimusten muuttuneen siihen suuntaan, että toimintatapoja piti tarkastella uudestaan.
“Sitä heidän matkaansa seurattiin lähes kymmenen vuotta. Kyseessä ei ole nopea muutos, vaan hekin Suomen Ericssonilla ottivat muutoksen matkana, jolta ei käännytä takaisin, vaan jatketaan ja tehdään parannuksia koko ajan.”
Paasivaaran mukaan myös esimerkiksi suomalaiset pankit tai Kelan kaltaiset julkiset organisaatiot ovat siirtyneet ottamaan käyttöön ketteriä menetelmiä.
Paasivaara kertoo pyrkivänsä seuraamaan yritysten ajatuksia ja mahdollisia kehityssuuntia. Yksi tapa tähän on Kööpenhaminassa järjestettävä konferenssi, jota Paasivaara parhaillaan suunnittelee. Konferenssiin odotetaan paikan päälle noin 300-500 henkeä, joista kaksi kolmannesta on käytännön tekijöitä ja kolmannes tutkijoita. Tarkoituksena on nimenomaan kuunnella ihmisiä ja heidän ajatuksiaan ja toiveita. Tapahtuma piti järjestää Kööpenhaminassa jo vuoden 2020 kesäkuussa, mutta pandemiatilanteen takia se piti lennosta muuttaa virtuaalikonferenssiksi.
“Saimme tuolloin mukaan lähemmäs 1000 osallistujaa. Nyt sitten kahden virtuaalivuoden jälkeen tapahtuma järjestetään pelkästään livenä”, Paasivaraa kertoo ja toteaa odottavansa livetapahtumalta ja ihmiskontakteilta paljon. “Niistä saa paljon enemmän irti.”
Pandemia muutti muutakin kuin kongressisuunnitelmia
Paasivaara kertoo pandemian muuttaneen ja muuttavan vielä paljon asioita. Esimerkiksi digitalisaatio lisääntyi räjähdysmäisesti.
“Suuri osa yrityksistä tulee edelleen ottamaan yhä enemmän tietotekniikkaa käyttöön, jos ei sitä jo ole tehnyt. Tietotekniikasta pitää saada tehtyä helppokäyttöistä. Sitten voitaisiin saada aikaiseksi ihan erilaisia palveluita.”
Pandemia on tuonut omat haasteensa myös kohtaamisiin. Paasivaara kertoo itse yrittävänsä päästä nyt pandemia-ajan jälkeen tapaamaan yhä enemmän ihmisiä, mutta tunnistaa myös muutoksen ihmisten toiminta- ja työtavoissa. Yksi jatkotutkimusaiheajatuskin on tästä jo herännyt. Ketterä kehitys perustuu Paasivaaran mukaan kasvokkain tehtävään kehitystyöhön, jossa tiimit ovat lähekkäin.
“Miten ohjelmistokehitys tulee jatkossa muuttumaan, kun ihmiset ovat tottuneet tekemään etänä ja tulevat myös jatkossa tekemään enemmän etänä?” Paasivaara pohtii.
Teksti: Aino Pokela
Kuva: Ashly Nokelainen
