Teksti ja kuvat: Mira Holopainen, tuotantotalouden diplomi-insinööri, projektitutkija LUT-yliopistossa
Digitalisaatio muokkaa teollisuusyritysten toimintaympäristöjä. Muutoksessa on mukana vahvasti uusi teknologia, kuten tekoäly, robotiikka, big data, digitaaliset kaksoset, pilviteknologia ja kyberfyysiset järjestelmät, joihin investoimalla yritykset pyrkivät hakemaan kilpailukykyä, kasvua ja kannattavuutta. Teollisuuskontekstissa voidaan puhua myös teollisuuden neljännestä vallankumouksesta, toisin sanoen Teollisuus 4.0, joka viittaa informaatio ja kommunikaatio teknologian integroimiseen osaksi teollisuutta (Schuh et. al. 2017). Selvitimme DigiLAHTI –tutkimushankkeessa, kuinka teollisuusyritykset suhtautuvat toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen: näkevätkö he sen mahdollisuutena vai pakollisena pahana.
Mitä digitalisaatio tarkoittaa?
Yleisesti digitalisaatiolla voidaan tarkoittaa digitaaliteknologian tulemista osaksi arkielämän toimintoja. Digitalisaatiota voidaan pitää myös liiketoiminnan uudistamisen välineenä, jonka avulla yritys pyrkii lisäämään liiketoimintansa kasvua, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Digitalisaatio on myös digitaalisen tiedon hallintaa yrityksen lukuisissa tietojärjestelmissä sekä uuden arvon tuottamista digitaalisen tiedon avulla. Uuden arvon tuottamisen lisäksi digitaalinen teknologia mahdollistaa tiedon välittämisen ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin tieto on saatavilla mahdollisimman usean henkilön tarpeisiin.
Digitalisaatiosta hyötyvät ne, jotka näkevät sen mahdollisuutena. Uudistuminen, jossa on vahvasti läsnä uusi teknologia, vaatii jatkuvaa uusien asioiden oppimista ja omaksumista. Organisaatio ja kulttuuri näkökulmasta yrityksien tulisi pyrkiä ketteryyteen ja jatkuvaan oppimiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Mikäli yritys haluaa maksimoida digitalisaatiosta saatavat hyödyt myös toimitusketju ja asiakkaat tulisi saada mukaan osaksi uudistumista. Osana DigiLAHTI –tutkimushanketta kartoitettiin ovatko Päijät-Hämeen alueen teollisuusyritykset mukana digitalisaation aiheuttamassa muutoksessa. Tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka yrityksen eri osa-alueet, kuten teknologia, kulttuuri ja asiakkaat, tukevat muutosta digiorganisaatioksi. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon osallistui 11 yritystä eri teollisuuden aloilta. Näistä kuusi oli pk-yrityksiä.
Digitason mittaaminen
Puhutaanpa sitten digitalisaatiosta teollisuusyrityksissä tai Teollisuus 4.0, tuo se muutoksia yritysten liiketoimintatapoihin ja arvolupauksiin. Tämä vaatii teknologiaa laajempaa tarkastelua liittyen yritysten toimintaan. Tutkimuksessa luotiin aluksi kypsyystasomalli, jota hyödynnettiin arvioidessa digitalisaation nykyistä tilaa kohdeyrityksistä. Mallia luodessa hyödynnettiin aiempia Teollisuus 4.0:aan ja digitalisaatioon liittyviä kypsyystasomalleja (esim. Schumacher et. al. 2016, Schuh et. al. 2017, Akdil et. al. 2018, B Büyüközkan et. al. 2018). Kypsyystasomalleja käytetään välineenä käsitteellistää ja mitata organisaation tai prosessin kypsyyttä liittyen tiettyyn tavoitetilaan.
Tutkimuksessa digitalisaation kypsyystasoa arvioitiin 9 eri ulottuvuuden avulla, joita olivat digistrategia, digituotteet ja –palvelut, digituotanto ja –kehittäminen, digitaalinen toimitusketju, digiorganisaatio ja –kulttuuri, johtaminen, työntekijät ja digitaalinen asiakaskokemus. Lisäkysymyksien avulla selvitettiin yrityksien kilpailuympäristöä ja tulevaisuuden näkymiä. Näiden kaikkien osa-alueiden avulla selvitettiin digitalisaation kypsyystaso kohdeyrityksistä, joka antaa tärkeää tietoa siitä, onko alueemme mukana muutoksessa vai tarvitsemmeko nopeita toimenpiteitä kilpailukyvyn säilymisen takaamiseksi. Kypsyystaso määriteltiin viiden eri tason avulla, joita olivat vasta-alkaja, aloittelija, oppija, osaaja ja ammattilainen (mukaillen Mittal et. al. 2018, Akdil et. al. 2018).
Aloittelija, oppija vai ammattilainen
Tutkimuksen mukaan teollisuusyritykset ovat huomioineet digitalisaation toiminnassaan ja näkevät digitalisaation vaikuttavan heidän liiketoimintaansa. Tämä näkyy esimerkiksi digi-investointien määrän kasvussa. Monille isoille yrityksille uusien teknologioiden ja järjestelmien kokeileminen ja hyödyntäminen alkavat olla arkipäivää ja investoinnit kohdistuvat enemmän uusien digituotteiden ja -palveluiden tuotekehitykseen. Pk-yrityksistä osa ottaa vasta ensi askeleita, esimerkiksi siirtymällä sähköiseen laskutukseen, hankkimalla uusia järjestelmiä tai ottamalla käyttöön uusia digitaalisia viestintä ja kommunikaatiokanavia.
Tutkimuksessa pk-yrityksien digikypsyystaso oli isoja yrityksiä alhaisempi. Etenkin resurssien riittävyys pk-yrityksien kohdalla koettiin jarruttavan uudistumista ja kehityshankkeiden etenemistä: ”Taloudelliset resurssit on ehkä suurimmassa puutteessa… Puhutaan teollisuudesta, niin rahoituksen saaminen tälle puolelle on tosi vaikeata, ja se on se suurin haaste ja este näille hankkeille.” ”Siis henkilöresursseja oikeestaan ei oo koskaan edes riittävästi elikkä kyllä sä joudut aika rajusti päättämään, että mihinkä sä niitä käytät, koska meilläkään ei silleen oo henkilöitä, jotka vois olla puhtaasti kehitysresursseja.” Muita kehittymistä hidastavia tekijöitä koettiin olevan muun muassa johdon halukkuus ja digiosaaminen, työntekijöiden digiosaaminen sekä asiakkaiden digivalmiuksien vaihtelu ja alhainen taso.
Tutkimuksen mukaan edelläkävijyys ei rajoitu tiettyyn toimialaan tai yrityksen kokoon. Tärkeä erovaisuus alemmille tasoille sijoittuviin yrityksiin oli digitalisaation huomioiminen ja sisällyttäminen strategiaan ja/tai erillisen digistrategian olemassaolo, innovatiivinen kulttuuri sekä johdon halukkuus digi-investointeihin. Digistrategiassa tärkeässä osassa on tavoitteiden asettaminen, eli mitä halutaan saavuttaa digistrategian avulla, strategian muotoilu eli millaisten toimenpiteiden avulla nämä tavoitteet saavutetaan, millaisten mittareiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan sekä itse strategian toteuttaminen. Eräs yritys kuvasi strategiaansa seuraavasti: ”ymmärtää se asiakaskenttä ja mitä opportuneita sisältyy digitalisaatioon ja sitä kautta lähtee tuottamaan sekä muokkaamaan sekä laitekantaa että ohjelmistopalveluja sit siihen suuntaan, miten asiakaskuntaa saadaan puskettua digitalisoimaan.”
Strategiatyössä tärkeässä osassa on tavoitteiden määrittäminen, jotta voidaan löytää keinot niiden saavuttamiseksi. Isoista yrityksistä kolme määritti tavoitteekseen lisätä myyntiä uusien digituotteiden ja palveluiden avulla. Muut isojen yrityksien määrittämät tavoitteet liittyivät oman toiminnan tehostamiseen esimerkiksi siirtymällä paperittomaan tuotantoon tai tehostamalla tiedon hallintaa, myös ”budjettiin pääseminen” oli määritelty erään yrityksen päätavoitteeksi. Pk-yrityksistä vain edelläkävijöiden joukossa olevat olivat määritelleet itselleen tavoitteita, joita olivat digipalveluiden kehittäminen sekä asiakaspalvelun ja asiakasrajapinnan kehittäminen digitalisaation avulla. Eräs yritys kuvasi tavoitteitaan seuraavasti: ”…vois sanoo että kasvun vetureita on meillä se IOT sinänsä että se tulee meille, meillä se on tapa myydä palveluita ja sitte toisaalt taas ylläpitää kilpailukykyä ja luoda kilpailuetua sitte taas tonne projektiliiketoimintaan…”
Haastattelututkimuksen lopuksi yrityksiltä kysyttiin, missä osa-alueilla he mieluiten haluaisivat nostaa kypsyystasoaan tulevaisuudessa. Yli puolet yrityksistä koki haluavansa tehostaa tuotantoaan ja sen hallintaa uusien työkalujen avulla, esimerkiksi tuotannon reaaliaikaisella seurannalla. Seuraavaksi eniten ääniä sai toimitusketju ja asiakaskokemuksen kehittäminen digitalisuuden avulla. Tutkimuksessa oli mielenkiintoista huomata, että juuri näillä osa-alueilla keskimääräinen kypsyystaso oli kaikista alhaisin. Tuotanto ja kehittäminen -ulottuvuus sai pienimmän kypsyystasotuloksen, jota seurasi toimitusketju ja asiakaskokemus. Johtaminen sekä digiorganisaatio ja kulttuuri osa-alueiden kypsyystason nostamista ei pidetty tutkimuksen mukaan niin tärkeinä kuin muiden osa-alueiden. Osa yrityksistä haluaisi kuitenkin muodostaa tulevaisuudessa itselleen digistrategian, joka tukisi yrityksen kehittymistä.
#DigiLAHTI-hanke kehittää päijäthämäläisten yritysten digivalmiuksia
Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.
Ensimmäisen sivun kuva: http://www.eurada.org/category/industry-4-0/
Lähteet
Akdil, K. Y., Ustundag, A., & Cevikcan, E. 2018. Maturity and readiness model for industry 4.0 strategy. In Industry 4.0: Managing The Digital Transformation (pp. 61-94). Springer, Cham.
Büyüközkan, G., & Göçer, F. 2018. Digital supply chain: literature review and a proposed framework for future research. Computers in Industry, 97, 157-177.
Schuh, G., Reiner, A., Gausemeier, J., ten Hompel, M. & Wolfgang W. 2017. Industrie 4.0 maturity index: Managing the digital transformation of companies. (acatech STUDY), Munich: Herbert Utz Verlag 2017.
Schumacher, A., Erol, S., & Sihn, W. 2016. A maturity model for assessing Industry 4.0 readiness and maturity of manufacturing enterprises. Procedia Cirp, 52, 161-166.
Mittal, S., Romero, D., & Thorsten W. 2018. Towards a smart manufacturing model for SMEs (SM3E). In: IFIP International Conference on Advances in Production Management Systems 2018;155-163.
Kirjoittajat
Mira Holopainen toimii projektitutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitalisaatioon teollisuusyrityksissä.
