LUT-yliopiston Lahden kampuksella innovaatiojohtamisen tutkimusryhmässä työskentelevän erikoistutkija Lea Hennalan uran erilaisia työtehtäviä on siivittänyt mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa sekä pyrkimys tuoda käyttäjän ääni kuuluviin.
“Työtehtäväni ja tutkimuskohteeni ovat olleet erilaisia, mutta niitä yhdistää halu vaikuttaa, yhteiskunnalliset asiat sekä oppimisen eri teemat”, Hennala kertoo. “Tämä tulee erityisesti esille tutkimuspuolella. Esimerkiksi väitöskirjassani tutkin palvelun käyttäjän autenttisen äänen huomioon ottamista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.”
Itseään elinikäiseksi oppijaksi kutsuva Hennala on ylioppilaaksi kirjoitettuaan valmistunut maatilateknikoksi ja työskennellyt kotitalousopettajana. 30-vuotiaana hän luki kasvatustieteen maisteriksi ja 50-vuotiaana tuotantotalouden tohtoriksi. Vuonna 2005 Hennala siirtyi LUT-yliopiston palvelukseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan Lea Hennala on keskittynyt julkisen sektorin uudistumiseen ja innovaatiotoimintaan sekä digitalisaatioon. Hennala on tehnyt tutkimus- ja kehittämistyötä sosiaali- ja terveystoimen, liiketoiminnan sekä lähiökehittämisen ja asumisen aloilla.
“En paljon tiennyt hyvinvointiteknologiasta, kun lähdin siihen aikoinani mukaan, mutta sain tilaisuuden alkaa tehdä töitä hyvien työkavereiden kanssa. Sitä uskaltaa heittäytyä, kun kokee uuden oppimisen ympäristön turvalliseksi, pystyy luottamaan ja saa tukea”, Hennala kiittelee.
Digitalisaatio ja hyvinvointiteknologia ovat hyviä renkejä, mutta kaipaavat isännäkseen realismia
Hennala tekee tällä hetkellä töitä sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaation parissa ja näkee kovaa vauhtia digitalisoituvassa maailmassa sekä hyviä että huonoja kulkuja. Hennala toivookin hieman realismia kuvitelmiin digitalisaation ja hyvinvointiteknologian tuomiin mahdollisuuksiin.
“Paljon on ideaa, mutta ei se vielä ratkaise moniakaan asioita. On kuitenkin hyvä, miten paljon esimerkiksi sote-palveluja voidaan hoitaa netissä”, Hennala toteaa.
Robotiikkaan ja teknologiaan Hennala kuvailee suhtautuvansa jollain tasolla kriittisesti olematta kuitenkaan vastarannan kiiski. Hän näkee asioita mieluiten ihmisten ja ilmiöiden kautta.
“Näen mielenkiintoisia mahdollisuuksia. On tarkasteltava ilmiötä ihmisten tai yhteiskunnan kannalta ikään kuin avaten useampia näkymiä. Sitten voi sanoa tai arvioida, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi hyvinvointiteknologian käytöllä on. Jos ajatellaan vaikka palvelujärjestelmän näkökulmasta, hyvinvointiteknologian käyttöönoton tavoitteena on tuoda apua ja tukea tilanteisiin, joissa on palvelutarvetta.”
Hennalan mielestä esimerkiksi sähköiset palvelut eivät välttämättä ole ratkaisu työvoiman tarpeeseen. Hänen mukaansa muutos tapahtuu työtehtävissä, kun esimerkiksi neuvonnan tarve lisääntyy.
Jotta Pihtiputaan mummokin ymmärtäisi
“Tuntosarveni nousevat, kun puhutaan julkisessa keskustelussa tutkimuksesta. Monesti kuulijalle jää epäselväksi, mihin jokin tutkimustulos perustuu”, Hennala kuvailee.
Pihtiputaan mummo on suureen yleisöön kohdistetussa viestinnässä käytetty käsite, jolla kuvataan viestin keskivertovastaanottajaa. Sitä käytetään määrittelemään ymmärrettävyystaso: viestin pitää olla maaseudulla asuvan, vähemmän koulutetun ja iäkkään henkilönkin – vaikkapa juuri Pihtiputaan mummon – ymmärrettävissä. Lea Hennala paljastaakin hymyillen olevansa kotoisin juuri Pihtiputaalta ja kertoo huomanneensa, että Pihtiputaan mummo -kielikuvaa käytetään usein, kun viitataan ymmärrettävään julkiseen tutkimus- ja teknologiakeskusteluun.
“Kun puhutaan sote-palveluista ja julkisista palveluista, järjestelmä on sitä varten, että sillä on positiivista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja sairauksien hoitoon. Näiden vaikutusten aikaan saamiseksi tarvitaan monenlaista osaamista ja eri tahojen näkemyksiä”, Hennala sanoo.
Hän näkee, ettei ole osoitettavissa, missä on paras tieto, kuinka pitäisi toimia tai hyviä toimia voidaan tehdä. Tämä tieto on Hennalan mukaan levittäytynyttä, eikä keskittynyttä yhteen paikkaan tai yhdelle toimijaryhmälle.
“Tämä on vähän innovaatiotoimintaakin saada erilaiset tiedot näkyväksi”, Hennala sanoo. “OIi se tieto sitten johtajalla, kansalaisella, poliitikolla, hoitajalla, tieto pitäisi saada framille ja sitten katsoa eri näkökulmia. Siinä on niitä aineksia kehittämistyöhön, joka voi kantaa hedelmää.”
Hennalan mukaan tämä on yksi tapa osallistaa ja linkittää ihmisiä yhteiskuntaan.
“Se on demokratiaa. Silloin siinä tulee ihmiselle tunne siitä, että hänellä on merkitystä ja pystyy vaikuttamaan.”
Julkisen sektorin uudistuminen koskee kaikkia, käyttäjän ääni on kuuluttava
Hennalalla on myös tutkimukseen perustuvaa näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamiseen. Kun Lahdessa ulkoistettiin kotihoitoa ensimmäisten joukossa Suomessa, Hennala oli projektipäällikkönä tekemässä tutkimusta Ulkoistuksen vaikutusten arviointi kotihoidossa -tutkimushankkeessa vuosina 2015-2017. Hän seuraa edelleen verkostoissa käytäviä keskusteluita, joissa tällä hetkellä puhuttaa sote-uudistus.
“Varmasti tästä tulee tutkimusta ja sitä tarvitaan”, Hennala ennakoi.
Käyttäjien osallistaminen on Hennalan sydäntä lähellä. Hänen mukaansa käyttäjäraateja on ollut tietyssä mielessä aina olemassa. Autenttisen äänen kuunteleminen on jo ollut tärkeää, mutta nyt on herätty sen äänen kuuntelemisen vaikuttavuuteen. Hennalan mielestä käyttäjän äänen pitäisi olla mukana päätöksenteossa.
“Monesti palveluissa kerätään käyttäjän ääntä. Pulmakohta on sen tulkinta, hyödyntäminen ja vaikuttavuus . Erilaisia menetelmiä perusäänen saamiseksi on paljon, kuten taidemenetelmät ja pelillistäminen. Tarvitsemme kuitenkin menetelmien kehittämisen lisäksi mielen ajattelutapojen muutosta, menetelmät on vaan osa työtä”, Hennala jatkaa.
Hennalan mielestä mielenkiintoista on myös se, mikä jää kuuntelematta ja kysymättä.
“On jo olemassa velvoitteita tehdä vaikutusten arvioita, jolloin myös kohde pääsee ääneen. Puhun usein äänen jatkumossa, jossa käyttäjä kertoo tarpeen ja viranomainen hyödyntää sitä koko sen prosessin aikana. Siitä tulee sitä mielen ja ajattelutapojen muutosta.”
Lahdessa verkosto on voimavara
Lea Hennalan mukaan edetäkseen monet asiat tarvitsevat kumppaneita. Tämä pätee hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella oli toimija sitten yksityinen, julkinen tai kolmas sektori. Hennalan kertoo Lahden alueella toimivien organisaatioiden ja yhteisöjen olevan edistyksellisiä ja haluavan olla mukana verkostoitumassa ja vaikuttamassa alueen kehittämiseen.
“Verkostoissa ollaan oltu yhdessä kiinnostuneita esimerkiksi hyvinvointiteknologiasta, näistä on syntynyt kumppanuuksia ja jatkumoita kehittämistyöhön. Alueella on isoja organisaatioita, jotka ovat lähteneet viemään asioita yhdessä eteenpäin yliopiston kanssa”, Hennala sanoo.
“Yksikkömme on ollut täällä jo 25 vuotta, mutta kampus tuonut toimintaa koko ajan näkyvämmäksi. Näkyvyyden lisäksi on tullut myös vaateita”, Hennala muistuttaa. “Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on nimenä hyvin vahva viesti.”
Teksti ja kuva: Aino Pokela
