YTM Anu-Liisa Rönkä väittelee 7.6. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää – Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily.
Röngän riskiviestintää ja laajemmin tiedeviestintää käsittelevä tutkimus kysyy miten viestintä voisi olla aiempaa vuorovaikutteisempaa erityisesti epäselvissä riskitapauksissa. Tapausesimerkkinä on langattoman viestintätekniikan säteilyn kuten matkapuhelinsäteilyn mahdollisista terveysriskeistä käyty julkinen keskustelu.
– Kiinnostuin aikanaan tästä keskustelusta, jota leimasi osapuolten erimielisyys. Keskustelijoiden tavoitteena tuntui olevan kulloinkin vastakkaisten näkemysten kumoaminen ja jopa toisten mollaaminen. Tällainen keskustelu ei auttanut ymmärtämään itse asiaa. Vähitellen ihmettelystä kasvoi tutkimus, jonka varsinainen kohde on tapausesimerkkiä yleisemmällä tasolla.
Väitöskirjan keskiössä on ratkaisujen löytäminen: miten erimielisyyden tilassa voidaan keskustella niin, että näkemyserot ja erilaiset arvot otetaan huomioon? Rönkä kertoo tutkimuksensa tapausesimerkin osoittavan tämän olevan vaikeaa, mutta tarpeellista.
– Keskustelua hallitsee osapuolten määrittelykamppailun henki, joka vieraannuttaa yleisön itse asiasta. Tutkimustyön aikana olen ruvennut tarkkailemaan muitakin yhteiskunnallisia keskusteluja kysymällä, miten niissä käsitellään erimielisyyttä. Uskon, että yhteiskunta hyötyy, jos opimme sietämään ja käsittelemään erimielisyyttä entistä rakentavammin.
Rönkä on onnistunut yhdistämään väitöskirjatyön ja ansiotyönsä Lahden kaupungin viestintäpäällikkönä, vaikka kiirettä onkin pitänyt. Urakasta hyötyy myös työnantaja, koska tutkimustyöstä saatu osaaminen liittyy Röngän tehtävään.
– Minulla on jatkossa mahdollisuus soveltaa riskiviestintää koskevia johtopäätöksiäni osaksi kaupungin kriisiviestinnän ohjeistoa, ja arvostan kovasti tätä mahdollisuutta.
Rönkä sanoo muiden suhtautumisen hänen tutkimustyöhönsä olleen muutenkin erittäin positiivista ja kannustavaa. Esimerkkinä tästä toimii Säteilyturvakeskuksen esittämä kutsu mennä esittelemään tutkimuksen tuloksia heidän asiantuntijoilleen.
Tutkija voi kuitenkin työssään kohdata kovaakin kritiikkiä. Tämä saattaa mietityttää esimerkiksi väitöskirjan tekijöitä. Rönkä korostaa yhteisten pelisääntöjen merkitystä:
– Kritiikki kuuluu tieteeseen ja keskustelussa jokaisen on siedettävä erimielisyyttä. Samalla on ymmärrettävä, että keskusteluun kuuluu säännöt, joihin jokaisen on sitouduttava – muuten ei synny keskustelua vaan rasittavaa nokittelua.
Röngän väitöskirjan avaintermejä ovat heikko ja vahva tieto. Rönkä kertoo tiedon olevan vahvaa silloin, kun riskin mahdolliset seuraukset ja niiden todennäköisyys pystytään määrittelemään. Tutkimuksen tapausesimerkissä kiistaa aiheuttaa se, minkä verran painoarvoa heikon tiedon osa-alueille halutaan antaa riskinmäärittelyssä, joka yleensä perustuu vahvaan tietoon. Matkapuhelinsäteilyn tapauksessa osa asiantuntijoista pitää tiedon epävarmuutta niin oleellisena, että se tulisi huomioida riskin kokonaiskuvaa arvioitaessa.
Väitöskirja tarjoaa keinoja epäselvien riskitulkintojen käsittelyyn:
– Olen ylpeä johtopäätöksestäni, jonka mukaan tiedon erimielisyyden leimaamia aiheita kannattaisi lähestyä ennemmin vahvan ja heikon tiedon näkökulmasta kuin oikean ja väärän tiedon näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että riskiviestinnän tulisi tehdä ymmärrettäväksi erimielisyyttä ja käsitellä avoimesti asiantuntijoiden erilaisia riskitulkintoja. Se lopulta nimenomaan nopeuttaa kokonaiskuvan hahmottumista. Erimielisyyttä ei pidä pelätä tai torjua näkyvistä, vaan käsitellä sitä avoimesti.
Moni joutuu käsittelemään työssään tiedon epävarmuudesta ja tietoon liittyvistä erimielisyyksistä nousevia kysymyksiä. Röngän väitöskirjan myötä tällä laajenevalla joukolla on käytössään parempia työkaluja ongelmatilanteisiin:
– Väitöskirjaani kannattaa perehtyä kaikkien, jotka kohtaavat työssään tiedon ristiriitaisuutta ja joutuvat selviytymään sen kanssa eteenpäin – valmistelemaan esimerkiksi päätöksentekoon esityksiä, joiden osalta asiantuntijat esittävät keskenään erimielisiä lausuntoja.
Väitöstilaisuus järjestetään klo 12.15 Lahden tiedepuiston Aalto-auditoriossa osoitteessa Niemenkatu 73, Lahti.
Vastaväittäjänä on professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Janne Hukkinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Ilmari Pirkkamaa
