Helsingin yliopiston Lahden rahasto jakoi keväällä jo viidettä kertaa apurahoja Lahden seudun ja Päijät-Hämeen kehittämistä tukeviin opintoihin ja tutkimukseen. Rahastosta jaettiin yhteensä kaksi kappaletta 4000 euron ja kolme kappaletta 2000 euron apurahoja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille.
Suuremmat 4000 euron apurahat myönnettiin väitöskirjatutkimustaan tekeville Noora-Helena Korpelaiselle ja Jari-Pekka Naulapäälle.
Esteettinen herkkyys muuttuvassa maailmassa
Noora-Helena Korpelainen tutkii humanististen tieteiden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan esteettisen herkkyyden roolia yhteiskunnallisissa kestävyysmurroksissa. Esteettisen herkkyyden käsite on kytkeytynyt vahvasti filosofisen estetiikan tutkimusperinteeseen.
– Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti se, miten monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimus vaikuttaa esteettisen herkkyyden käsitteen ymmärtämiseen. Olen jatkuvasti yllättynyt ja motivoitunutkin oivaltaessani yhä uudelleen, kuinka merkittäviä esteettiset arvot, esimerkiksi kauneus, ovat paitsi yksittäisille ihmisille myös yhteiskuntien toiminnalle. Filosofisen estetiikan tutkimus ei kuitenkaan ole vielä laajamittaisesti osallistunut keskusteluun oman aikamme kestävyysmurroksista, joita on lähes pakko lähestyä tieteenalojen rajoja ylittäen, Korpelainen kertoo.
Tutkimustyö on moneen suuntaan kurottava prosessi. Korpelaisen mukaan antoisinta tutkimuksen teossa on juuri sen monitahoisuus, jonka myötä saa oppia uusia taitoja ja tutustua uusiin ihmisiin, ajatuksiin ja tutkimusmetodeihin.
– Minulle tutkimuksen tekeminen sinänsä on ollut haave lapsesta asti, mutta se on vaatinut minulta astumista ikään kuin kokonaiseen uudenlaiseen maailmaan, uusiin toimintatapoihin ja elämäntyyliinkin. Sehän tässä parasta onkin!
Lähitulevaisuuden tavoitteena on saada esteettisen herkkyyden kultivointia käsittelevä artikkelikäsikirjoitus arvioitavaksi. Tutkimus edistyy asteittain, mutta Korpelainen huomauttaa tutkimusta ylläpitävään toimintaan kuten rahoituksen hakemiseen kuluvan ajoittain turhankin paljon aikaa. Korona-pandemia on lisännyt tätä työmäärää entisestään.
Nyt myönnetyn apurahan avulla Korpelainen aikoo toteuttaa Lahden seudulla kyselyn, joka kartoittaa kokemuksia esteettisyydestä ja ilmastonmuutoksesta.
– Aihetta ei ole tutkittu aiemmin paljoakaan, joten on erittäin innostavaa päästä toteuttamaan kysely Euroopan Ympäristöpääkaupungin alueella, hän kuvaa.
Mannerjäätikkö vaikutti vanhan Lahden alueella kuin ulkoavaruuden sivilisaatio
Jari-Pekka Naulapää tutkii jääkausiperinnön ympäristöesteettistä olemusta ja arvoa vanhan Lahden alueella. Edellisen jääkauden päätyttyä alueella on tapahtunut paljon ja nopeasti:
– Aiheessani minua kiinnostaa se kontrasti, että 20 000 vuotta sitten kotikaupunkini Lahden päällä oli 2,5 kilometrin paksuinen mannerjäätikkö ja nyt samalla paikalla on pitkälle kehittynyt ihmisen luoma infrastruktuuri. Hämmästelen ennen kaikkea sitä, miten nopeasti tämä tapahtui, koska paitsi että geologiset maiseman muutokset vaativat yleensä miljoonia vuosia niin myös ihmisen kotiutuminen jään sulamisen jälkeen tänne Pohjolaan on ollut ällistyttävän nopeaa, Naulapää sanoo.
Naulapää kuvaa tutkimuksensa asetelmaa tieteiselokuvamaiseksi ja nostaa juuri sen työnsä jännimmäksi osa-alueeksi:
– Mannerjäätikkö rinnastuu planeetallamme ammoin vierailleeseen ulkoavaruudesta tulleeseen sivilisaatioon, jonka jälkeensä jättämistä oudoista resursseista ja voimakentistä tutkija yrittää luoda jotain järkevää kokonaiskuvaa, hän kertoo.
Apurahan turvin väitöskirjatutkimus on askeleen lähempänä valmistumista ja tutkijan itsensä mukaan kello kilkattaa jo viimeisen ratakierroksen merkiksi. Kaiken sujuessa suunnitelmien mukaan väitöskirja voisi olla valmis esitarkastukseen vuonna 2022. Naulapää nostaa esiin myös apurahan kannustavan vaikutuksen:
– Apuraha tässä vaiheessa kertoo, että muutkin kuin minä odottavat väitöskirjani valmistumista, mikä on ilahduttavaa ja erittäin motivoivaa, hän summaa.
Helsingin yliopiston Lahden rahaston apurahat 2021:
4000 euroa: Noora-Helena Korpelainen, Jari-Pekka Naulapää
2000 euroa: Valtteri Juurinen, Iina Kivistö, Saana Peura
Helsingin yliopiston rahastot
Helsingin yliopiston rahastoihin kuuluu yli 300 rahastoa, jotka ovat yliopiston ystävien, alumnien ja muiden tukijoiden perustamia. Jokaisella tieteenalalla on omat rahastonsa, joista rahoitetaan tieteenalakohtaisia tutkimusprojekteja sekä tieteenalan tutkijoita ja opiskelijoita. Tieteenalakohtaisten rahastojen lisäksi yliopistolla on myös muita itsenäisiä rahastoja. Rahastojen varat muodostuvat vuosisatojen aikana Helsingin yliopistolle lahjoitetusta omaisuudesta. HY:n Lahden rahaston varat ovat muodostuneet HY:n Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen 20-vuotisjuhlarahastoon tehdyistä lahjoituksista ja varoista, jotka ovat muodostuneet toteutettaessa HY:n Lahden toimintaa eri rahastojen kautta.
Lisätiedot:
Helsingin yliopiston Lahden rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Heikki Setälä
heikki.setala@helsinki.fi
0503160554
