Helsingin yliopiston Lahden rahasto myönsi apurahoja Lahden seudun ja Päijät-Hämeen kehittämistä tukeviin opintoihin ja tutkimukseen. Rahastosta jaettiin yhteensä kaksi kappaletta 4000 euron ja kolme kappaletta 2000 euron apurahoja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille.
4000 euron apurahat myönnettiin väitöskirjatutkija Hanna Rostille ja yliopistotutkija, dosentti Maranda Vilénille. Molemmat työskentelevät Helsingin yliopiston Lahden tiloissa silloin kun eivät ole tekemässä kenttätutkimusta.
Äänestään tikka tunnetaan
Hanna Rosti toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Hänen tutkimuskohteenaan ovat pohjantikat (Picoides tridactylus) ja tarkemmin niistä lähtevät äänet. Onko niissä yksilöllistä vaihtelua? Miten ääntelyaktiivisuus muuttuu vuorokauden tai vuodenajan vaihtuessa?
– Maailmanlaajuisesti on tutkimuksessa suuntaus siihen, että tutkittavat yksilöt tulisi tunnistaa yksilöllisesti. Tässä tutkimuksessa pyritään kehittämään juuri näitä menetelmiä, millä lintujen ääntelystä voitaisiin tunnistaa yksilöllisiä eroavaisuuksia. Siten tutkimuksessa kehitetyt menetelmät ovat toivottavasti sovellettavissa myös muille lajeille, tutkija kuvailee.
Tulosten avulla voidaan saada myös lisätietoa pohjantikan sosiaalisesta käyttäytymisestä.
Pohjantikka on eteläisessä Suomessa harvalukuinen laji. Sen asuinpaikaksi kelpaa vain vanha metsä, joita on vähän jäljellä. Rosti tekee tutkimustaan Evon retkeilyalueella Hämeessä. Alueelle on sijoitettuna 60 nauhuria kevään ja kesän ajaksi pohjantikkoja kuuntelemaan.
Hanna Rosti Evon Sudenpesänkankaalla.
Rosti toivoo tutkimuksensa edesauttavan vanhojen metsien ja niissä sijaitsevien habitaattien suojelua:
– Olen toiminut aktiivisesti Evon tiedekansallispuiston perustamiseksi. Evo on aivan Lahden lähistöllä, se on jo monille lahtelaisille tärkeä alue. Evon metsien laajempi suojelu toisi äärettömän tärkeän vanhojen metsien kokonaisuuden perinnöksi jälkipolville ja aarreaitaksi meille tutkijoille. Toivon että tämä tutkimus tuo lisähuomiota Evon vanhoille metsille ja että se osaltaan vahvistaa Evon tiedekansallispuiston toteutumismahdollisuuksia, hän kertoo.
Rosti asuu Hollolassa. Sieltä on lyhyt matka Niemen kampukselle Lahteen, missä hän tekee valtaosan kirjoitustyöstä. Rosti kuvaa saaneensa kollegoiltaan lämpimän vastaanoton ja tukea puurtamiseen.
Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat Lammin biologisen aseman vieraileva tutkija Timo Pakkala, tutkimuskoordinaattori John Loehr ja Maanmittauslaitos.
Vesikirppujen avulla kiinni Vesijärven mikromuovitilanteeseen
Maranda Vilén on tuttu henkilö Niemenkadulla, missä hän on työskennellyt yliopistotutkijana Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa viiden vuoden ajan. Nyt hän tutkii mikromuovien vesiekosysteemeile aiheuttamia ympäristöriskejä. Tulokset voivat auttaa puuttumaan ongelmaan ennen kuin siitä tulee liian suuri.
Tutkimus tehdään Vesijärvellä. Sieltä Vilénin tutkimusryhmä on jo löytänyt erityyppisiä ja -kokoisia mikromuoveja, jotka ovat todennäköisesti peräisin vaatteista, urheiluvälineistä ja kelkoista.
– Vesijärvellä on Lahdessa iso merkitys virkistyskäytön ja estetiikan kannalta, mutta myös ympäristön kestävyyden kannalta, hän huomauttaa.
Kenttätyötä Vesijärvellä.
Ryhmä arvioi mikromuovien vaikutusta vesikirppuun (Daphnia magna), joka on järven ekosysteemin kannalta keskeinen eliö. Tavoitteena on ymmärtää, voivatko mikromuovien nykyiset määrät ja niiden mahdollinen kasvu olla myrkyllisiä vesikirpuille.
Vilén kertoo, että vesikirput ovat suodattajia ja ensisijaisia kuluttajia. Jos ne kuluttavat mikromuovihiukkasia se voi vaikuttaa koko ravintoverkon vakauteen ja lajiston monimuotoisuuteen, kun hiukkaset kulkeutuvat niiden kautta energiantuottajista kuten kasveista suurempiin eliöihin, kuten kaloihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös muovisaasteesta ajan mittaan huuhtoutuvien vaarallisten kemikaalien potentiaalisia vaikutuksia.
Vilén pitää Lahtea kotinaan ja kuvailee Helsingin yliopiston tiloja, laitteita ja osaamista Lahdessa erinomaisiksi. Pienemmällä paikkakunnalla on etunsa:
– Henkilökunta ja opiskelijat työskentelevät toisiaan tukevana yhteisönä tutkiessaan ympäristöongelmia ja sitä, miten niihin voidaan löytää luontoon perustuvia ratkaisuja. Yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yliopistojen ja yritysten kanssa helpottaa myös toimijoiden läheisyys Lahden Tiedepuistossa ja Lahden Yliopistokampuksen tuki.
Helsingin yliopiston Lahden rahaston apurahat 2023
4000 euroa: Hanna Rosti, Maranda Vilén
2000 euroa: Ella Holopainen, Ella-Eevastiina Rintamäki ja Tua Valtonen
Helsingin yliopiston rahastot
Helsingin yliopiston rahastoihin kuuluu yli 300 rahastoa, jotka ovat yliopiston ystävien, alumnien ja muiden tukijoiden perustamia. Jokaisella tieteenalalla on omat rahastonsa, joista rahoitetaan tieteenalakohtaisia tutkimusprojekteja sekä tieteenalan tutkijoita ja opiskelijoita. Tieteenalakohtaisten rahastojen lisäksi yliopistolla on myös muita itsenäisiä rahastoja. Rahastojen varat muodostuvat vuosisatojen aikana Helsingin yliopistolle lahjoitetusta omaisuudesta.
HY:n Lahden rahaston varat ovat muodostuneet HY:n Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen 20-vuotisjuhlarahastoon tehdyistä lahjoituksista ja varoista, jotka ovat muodostuneet toteutettaessa HY:n Lahden toimintaa eri rahastojen kautta.
