Puuvillainen t-paita ja wc-paperi ovat lahtelaislapsille erittäin tuttuja tavaroita. Jokainen kolmasluokkalainen tunnistaa myös karhun ja tiikerin. Mutta miten näiden tavaroiden valmistus ja eläinten elinympäristöt liittyvät toisiinsa, sitä avataan uudistuneessa JunnuYliopiston tarjoamassa opetuskokonaisuudessa.
Kiertotaloutta 3.-luokkalaisille on kuuden oppitunnin mittainen opetuskokonaisuus, joka kuuluu Lahden perusopetuksen tiedekasvatusohjelmaan. Kokonaisuudesta löytyy monipuolisia sisältöjä suoraan opetussuunnitelman kohtiin S3-S6.
Opetusmateriaali valmistui ympäristökasvatusta tarjoavien tahojen yhteistyönä lahtelaiskoulujen käyttöön jo vuonna 2021, mutta kuluneen vuoden aikana sen sisältöjä on päivitetty vastaamaan paremmin ajan tuoreimpia tutkimusteemoja. Se on nyt aiempaakin toiminnallisempi kokonaisuus.
Salpakierron ympäristökasvattaja Satu Kaarla on vastannut jätteiden lajittelua koskevasta osuudesta, joka oppitunneilla käydään läpi muun muassa videoiden ja muistipelin avulla. LUT-yliopiston vastuulla on ollut päivittää ajan tasalle luonnonvarojen ja elinkaariajattelun teemoja kokonaisuudessa.
Kivimaan peruskoulun kolmasluokkalaiset tutustumassa kiertotalouden teemoihin.
Kuva: Esa Ukkola / JunnuYliopiston arkistokuva vuodelta 2022.
Yhdistä eksoottinen eläin oikeaan valmistusmaahan
Lapsentasoisia tuotantoesimerkkejä meiltä ja maailmalta edustavat opetusmateriaalissa esimerkiksi wc-paperi ja t-paita. Opettajan on helppo konkretisoida, että tuhansien järvien ja metsien Suomessa on paljon metsäteollisuutta. Lapselle uutta tietoa lienee se, että yhdestä puusta voidaan tehdä yli tuhat rullaa wc-paperia ja jokainen suomalainen käyttää vuodessa noin 60 rullaa. T-paidan valmistus taas vaatii mielikuvamatkaa kaukomaille.
– Tiikerin elinympäristöt ovat vaarassa heikentyä laajenevan puuvillan viljelyn vuoksi. Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista on tehty Aasian maissa, kuten Intiassa, ja puuvilla on yleinen lasten t-paitojen materiaali. Puuvillan viljely vaatii paljon vettä, mikä muodostuu ongelmaksi esimerkiksi Aasiassa alueilla, joilla kärsitään vesipulasta, LUT-yliopiston professori Ville Uusitalo taustoittaa.
Uusitalon ajankohtaisia kiinnostuksen kohteita tutkijana ovat kiertotalous, erilaisten tuotteiden ja prosessien ympäristövaikutukset ja niiden pienentäminen sekä kestävä liikkuminen.
Opetusmateriaalin selkeiden havainnollistusten avulla kolmasluokkalainen oivaltaa, että käyttämiemme tavaroiden valmistus voi vaikuttaa merkittävästi eläinten elämään eri puolilla maailmaa, ja arjessa olemme väistämättä riippuvaisia globaaleista tuotantoketjuista.
Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla opetusmateriaalissa hahmotetaan Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen.
Havainnollistus opetusmateriaalin teoriaosuudesta.
Luontojalanjälki avaa laajemman ymmärryksen
Ympäristön tutkimista käsittelevässä osuudessa valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Huomio kiinnittyy elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin.
Tehtävien avulla harjoitellaan näin tutkimuksen tekemisen eri vaiheita.
– Opetusmateriaalien avulla pystymme konkretisoimaan lapsen tasolla myös LUT-yliopiston ajankohtaisia tutkimusaiheita Lahdessa: miten tavaroita voitaisiin valmistaa entistä ympäristöystävällisemmin niin, ettei niiden valmistaminen aiheuttaisi haittaa luonnolle. Tutkimme yliopistolla tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten tuotteiden valmistuksen vaikutuksia lajien sukupuuttoihin ja mahdollisuuksia niiden pienentämiseen eri puolilla maailmaa. Tätä kutsutaan tuotteiden luontojalanjäljeksi, Ville Uusitalo havainnollistaa.
Luontojalanjäljen laskenta on juuri nyt monissa tutkimuksissa kasvava teema. Luontojalanjäljen oivaltamisen kautta myös kiertotalous ja kierrättämisen tärkeys avautuvat lapsellekin osana isoa kokonaisuutta.
Lahden kaupungin ympäristökasvattaja Jenni Jelkänen on uudistuneesta JunnuYliopiston kokonaisuudesta mielissään.
– Laajempi maailmanlaajuinen näkökulma on tervetullut uudistus materiaaliin. Kiertotalouden ja kierrätyksen osuuksissa ei varsinaisesti mennä Suomen rajojen ulkopuolelle vaan keskitytään kertomaan mistä näissä termeissä ylipäätään on kyse, Jelkänen kertoo.
Jelkänen uskoo, että esimerkiksi kierrättämisen tärkeys voi avautua näin kolmasluokkalaiselle aivan uudella tavalla. Mitä paremmin ymmärrämme tuotannon vaikutuksia tuotteiden alkuperämaissa ja kulutamme kierrättämällä järkevästi, sitä paremmin pystymme vähentämään haitallisia luontovaikutuksia.
Esimerkki johdanto-osuudesta, jonka avulla opettaja saa viriteltyä keskustelut käyntiin.
Tavoitteena vaikka loppuun käytetty t-paita
Ympäristökasvattaja Jenni Jelkänen pitää uudistunutta opetuskokonaisuutta asteen edellistä tieteellisempänä. Kokonaisuus ei silti ole lapselle liian korkealentoinen.
– Tieteen lähtökohtana on aina uuden tiedon ja ymmärryksen kehittäminen. Kolmasluokkalaiselle ihan hyvä tieteellinen taso on ymmärtää, että erilaisten arkipäiväisten tavaroiden taustalla voi olla tuotantoa eri puolilla maailmaa, Ville Uusitalo konkretisoi.
LUT on teknillinen yliopisto, jonka maailmaa ovat nimenomaan tuotantoketjut ja teknologiset ratkaisut.
Uusitalo pitää onnistuneena tiedekasvatuksen esiasteena kiinnostusta erilaisten tuotteiden valmistusta kohtaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. T-paidan loppuun asti käyttäminen tai sen asianmukainen kierrättäminen voisi olla yksi konkreettinen toimenpide, johon ”kolmasluokkalaisen tiedekasvatus” antaa kipinän.
– Samoja teemoja käsitellään kasiluokkalaisten JunnuYliopisto-paketissa. Yläkoululaisten materiaalissa on jo huomattavasti enemmän konkreettista mittaamista: oppilaat pääsevät tutustumaan hiilijalanjälkilaskuriin ja 1,5 asteen tavoitteen mukaisiin elämäntapoihin. Kolmosluokkalaisia haluamme lähinnä herätellä aiheisiin mahdollisimman arkipäiväisin esimerkein ja lisätä kiinnostusta ympäristöystävällistä tuotantoa ja kulutusta kohtaan.
Lahden JunnuYliopisto on Lahden kaupungin ja alueella toimivien korkeakoulujen yhdessä toteuttama, varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen ulottuva ainutlaatuinen tiedekasvatuspolku. Opinnot toteutetaan osana varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Toimintaa koordinoi Lahden Yliopistokampus. www.lahdenjunnuyliopisto.fi
teksti: Terhi Kangas kuvat: Esa Ukkola ja JunnuYliopisto