Torjunta-aineiden runsas käyttö on johtanut pintamaiden, syvempien kerroksien, vesistöjen ja pohjavesien pilaantumiseen. Tämä motivoi Kaisa Kermistä tutkimaan torjunta-aineiden hajoamista ja kehittämään puhdistusmenetelmiä.
Kaisa Kerminen on väitöskirjassaan tutkinut torjunta-aineiden hajoamista pintamaissa ja syvempien kerroksien sedimentti-vesiseoksissa. Samalla hän on myös tutkinut puhdistusmenetelmien kehittämistä.
Tutkimuksessaan hän havaitsi että turpeen ja mustan mullan lisääminen pilaantuneisiin kohteisiin laskivat torjunta-ainepitoisuuksia huomattavasti. Koska koepullojen sedimenteistä ei juuri saatu uutettua torjunta-aineita, pitoisuuden lasku vedessä johtui todennäköisesti kemiallisesta hajoamisesta tai uuttamattomissa olevien jäämien muodostumisesta.
Tulokset ovat siis lupaavia, vaikka vaativatkin vielä lisää tutkimusta ennen käytäntöön soveltamista. Käytännön sovelluksia voisivat olla reaktiivisen seinän rakentaminen tai jonkinlainen reaktori tai pylväs, jossa vettä voisi puhdistaa.
Myös kaupallinen valmiste EHC laski torjunta-ainepitoisuuksia pohjavedessä, joka kulki sedimentti-EHC-pylväiden läpi. Vaikutus kesti kuitenkin vain noin kuukauden.
Lisää tutkimuksesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/195055
