Yli puolet maailman kansalaisista asuu kaupungeissa ja meistä suomalaisistakin runsaat 80% on taajamalaisia. Kaupungit ovat ihmisen, ihmistä varten pitkäaikaisella kokemuksella rakentamia systeemejä, joten luulisi kaiken sujuvan kuin Strömsössä. Viime aikoina kaupunkien tiivistyminen ja siihen liittyvät hyödyt ja haitat ovat kuitenkin saaneet paljon palstatilaa. Koska tiivistyminen tapahtuu usein viheralueiden kustannuksella, huoli urbaanivihreän häviämisestä on perusteltua. Vai onko? Asiaa on tietenkin tutkittava.
Tutkimusryhmämme tulokset osoittavat kiistatta, että kaupunkipuistot ja muut viheralueet ovat tärkeitä hulevesien vähentäjinä ja niiden laadun parantajina. Tämä on hyvä uutinen pinta- ja pohjavesistään kuuluisalle Lahden kaupungille. Olemme myös osoittaneet, että kaupunkien viheralueet, eritoten niiden maaperä, sitovat yllättävän runsaasti hiiltä osallistuen siten ilmaiseksi ilmastotalkoisiin. Mutta viherparatiisissa voi luikerrella käärme: tarkat mittauksemme ovat paljastaneet, että kaupunkien puistoissa ilman laatu on lähes poikkeuksetta huonompi kuin avoimilla alueilla ilman puustoa. Vaikka viheralueiden moninaiset hyödyt ylittävät mahdolliset haitat, kaupunkisuunnittelijoiden tulee olla tietoisia siitä mihin ja minkä tyyppisiä puita teiden varsille ja puistoihin istutetaan.
Koska maailma on laulunkin mukaan avara, Suomessa saadut tutkimustuloksemme eivät välttämättä päde kaikissa maailman kolkissa. Selvitämme par’aikaa laajassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa viheralueiden tuottamia ekosysteemipalveluita kolmessa kaupungissa kolmella eri ilmastovyöhykkeellä: vilpoisassa Lahdessa, lauhkean vyöhykkeen Baltimoressa (USA) ja trooppisessa Singaporessa. Tuloksia odotellessa on aikaa ihmetellä miksei kukaan ole aiemmin vaivautunut näin tärkeän kysymyksen selvittämiseen. Teksti: Heikki Setälä
