teksti ja kuvat: Terhi Kangas
Lahtelaisprofessori tietää, että ydinkeskusta tarvitsee vihreää.
Niemen kampuksella Lahden Yliopistokampuksen työhuoneessa maailmalla arvostettu ympäristötieteen professori kurkistaa mikroskooppiinsa. Heikki Setälän tarkan katseen kohteena on Singaporesta tuotu maanäyte. Kaupunkiekosysteemitutkija on hakenut näytteitä jo kolmelta erilaiselta kasvillisuusvyöhykkeeltä. Kyseenalaistamiseen tottunut tutkija kyseenalaistaa myös oman tittelinsä.
– Onko kaupunki ekosysteemi lainkaan, eli onko sitten kaupunkiekosysteemitutkijoitakaan, sitä juuri kollegoideni kanssa selvitämme. Ainakin se on hyvin erilainen ekosysteemi kuin vaikkapa metsä tai järvi.
Kaupunkien viheralueiden on nähty tuottavan lähinnä esteettistä mielihyvää, jolloin korostuu eettinen puoli. Setälä haluaa selvittää, onko ekologille ”oikeita töitä” myös kaupungissa. Tämä on aidosti uusi ja kiinnostava kulma metsämaasta väitelleelle tohtorille, joka omien sanojensa mukaan erehtyi jo luulemaan tietävänsä omasta alastaan kaiken.
– Luonnon terveysvaikutuksista on jo paljon tutkimustietoa. Sairaalassa, jonka ikkunoista on puistonäkymä, parannutaan nopeammin kuin betoniseinää tuijottamalla. Kävelijän syke on metsässä matalampi kuin Aleksilla, Setälä havainnollistaa pari arkista esimerkkiä.
Professori on elementissään. Heikki Setälällä on ilmiömäinen kyky puhua tieteestä niin, että se kuuluisa Pihtiputaan mummokin ymmärtää. Pihtiputaan – ja muidenkin kuntien – mummojen, pappojen ja jälkeläisten kanssa Setälä on sanaillut runsaat 10 vuotta Radio Suomen Luonto Suomi -lähetyksistä. Sympaattinen ääni on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti poikkeuksellisesta lintuasiantuntemuksesta.
– Luonto-ohjelmat ovat aina kiinnostaneet suomalaisia, ja se on erinomainen asia. Mitä enemmän meillä on tietoa, sitä parempi on ymmärrys. Uskon, että juuri tiedolla ja vahvalla koulutusjärjestelmällä on osansa siihen, että olemme maailman onnellisin kansa.
Hulevesien käsittelyä pilotoidaan Hennalassa
Setälä tosin pelkää, että onnellisuuttamme uhkaa romahtava hyvinvointi, jos asfaltti ja betoni syrjäyttävät kaupungeissa vihreän. Esimerkiksi Lahden ydinkeskustasta jo 90 prosenttia on pinnoitettua pinta-alaa, jota vesi ei läpäise. Tämä totuus haastaa hyvinvoinnin lisäksi myös hulevesien käsittelyn. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa pois maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta ”kovilta” pinnoilta. Maaperä pystyy tarjoamaan hulevesien käsittelyyn euroiksi muutettavia kustannussäästöjä.
– Vapaasti hengittävä, veden läpäisevä maa pystyy suodattamaan hulevedet puhtaiksi niin, että esimerkiksi lahtelaisille rakas Vesijärvi ei kuormitu. Maaperän eliöt voivat jopa nauttia saastukkeista, jotka taas vesistöille ovat myrkkyä.
Setälä iloitsee suuresti, että Lahdessa tieteentekijöillä on vahva tuki ympäristöasioihin profiloituneelta kaupungilta. Esimerkiksi Hennalan uudella asuinalueella kaivetaan parhaillaan uudenlaisia hulevesialtaita. Hennalasta voi onnistuessaan tulla kansainvälisestikin kiinnostava mallialue hulevesien käsittelyyn.
Jos maaperää ei ole suodattimeksi, pitää hulevesiä varten rakentaa putkiverkostoja sekä ylläpitää esimerkiksi sähköä kuluttavaa teknistä puhdistusprosessia. Pihtiputaan mummokin osuu helposti oikeaan arvatessaan, kumpi tavoista on edullisempi. Muun muassa tästä syystä kaupungit eivät saisi olla kuolleita kivierämaita, oltiinpa sitten Lahdessa tai Singaporessa.
Merkittävää lahtelaistutkimusta
Heikki Setälän vetää parhaillaan tutkimusprojektia, jossa perehdytään siihen, miten kasvillisuus vaikuttaa kaupunkipuistojen kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita ilmastoltaan erilaisissa kasvillisuusvyöhykkeissä.
Boreaalista vyöhykettä edustavat Lahti ja Helsinki, lauhkeaa vyöhykettä USA:n Baltimore ja trooppista vyöhykettä Singapore.
Tutkimuksessa selvitetään, ovatko havupuiden tuottamat ekosysteemipalvelut samanlaisia ympäri maailmaa. Neljä vuotta kestävä kansainvälisesti kiinnostava hanke on saanut puolen miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Tiedemaailma odottaa siis parhaillaan jännityksellä Setälän tutkimusryhmän lopullisia johtopäätöksiä kaupunkiekosysteemin todellisesta luonteesta.
Juttu julkaistu Uusi Lahti -lehdessä 3.4.2019
Tutkimuksesta lisää Lahden kaupungin sivuilla.
Maanläheiseen professoriimme tutustuttaa arkistojutussaan myös YLE.
