Korkeakouluyhteistyöstä hyötyvä yritys ja opiskelija kohtautetaan useimmiten korkeakoulun asiantuntijoiden avulla. Joskus he kuitenkin löytävät toisensa oma-aloitteisesti. Niin kävi aikuisopiskelija Mirva Purasen ja NayaDayan kohdalla. Mirva Puranen ja NayaDaya kohtasivat, kun Puranen työskenteli Lahden kaupungilla rekrytointipäällikkönä. Timo Järvinen tuli esittelemään yrityksensä palveluja työnantajakuvan mittaamiseksi. Tapaamisen lopuksi puristettiin kättä merkiksi yhteisen sävelen löytymisestä, tosin hieman eri kulmasta kuin ennen tapaamista oli aikomus. Ehkäpä juuri NayaDayan maailmasta löytyisi juuri sitä empiriaa, jota Puranen opintojensa lopputyöhön tarvitsisi.

(teksti: Terhi Kangas)

Lahtelaisen startup-yritys NayaDayan liikeidea on koronakeväänä tullut meitä kaikkia lähelle, sillä yrityksen kehittämä ratkaisu tulkitsee tunnedataa. Monenlaiset tunnereaktiot ovat yllättävissä poikkeustilanteissa tyypillisesti vahvoja. Omat tai läheisten terveyshuolet, etätyöt, kotikoulut, harrastusten keskeytyminen ja monen arjessa tärkeän oven sulkeutuminen ovat aiheuttaneet laajan kirjon erilaisia tunteita.

– Tunteet ja niiden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen voivat joko tukea tai vaikeuttaa yhteistyötä, joka on välttämätöntä myös koronaviruspandemiasta selviytymiselle. Siksi tunnedata on monelle yrityksellekin juuri nyt tärkeää, kuvailee toimitusjohtaja Timo Järvinen NayaDaya Oy:stä.

NayaDaya analysoi etenkin brändien, uutisten ja ilmiöiden vaikutuksia tunteisiin ja käyttäytymiseen. Asiakkaiden, työntekijöiden ja kansalaisten käyttäytymistä ja sitoutumista tulkitaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvan algoritmin ja matriisin avulla.

Jos olet joskus painanut verkkoartikkelin alta löytyvästä valikosta jutun herättämän tunnetilan, olet kohdannut NayaDayan innovaation käytännössä. Mediassa tunneteknologiaa on hyödynnetty jo yli kahden vuoden ajan. NayaDayan ja Mediatalo Keskisuomalaisen yhteistä kehityshanketta rahoittaa Google Digital News Innovation Fund. Journalismin vaikutukset kansalaisten tunteisiin ovat nousseet erityiseen valokeilaan koronavirusepidemian aikana.

Pitkän HR- ja rekrytointitaustan omaava lahtelainen Mirva Puranen kiinnostui työnsä puolesta yrityksestä jo kauan ennen koronaa. Puranen suorittaa tällä hetkellä työn ohessa LUT-yliopiston tietojohtamisen maisteriopintoja ja tekee pro graduaan NayaDayan liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Samalla hän etsii aktiivisesti myös uutta työtä.

– Tunteiden johtaminen on viime vuosina ollut paljon esillä, mutta tässä ajassa sen tärkeys vahvistuu entisestään. Ihminen on todellakin kokonaisuus. Tunteiden johtamisen tematiikka on kiinnostanut minua pitkään ja NayaDayaa olin seurannut jo jonkin aikaa, mutta tarkemmin tutustuin yritykseen työn merkeissä, Puranen kertoo.

Tietojohtamisen lahtelaiset pioneeriopiskelijat

Puranen oli jo vuosia haaveillut omaa urakehitystä tukevasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Kun LUT-yliopiston tietojohtamisen maisteriohjelma alkoi Lahdessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2018, Puranen päätti käydä tutustumassa pääsykokeisiin tulevaisuuden varalle.

Sisäänpääsy ensiyrittämällä tuntui epärealistiselta, mutta niin kuitenkin kävi. Viisivuotiaan lapsen äiti päätti rohkeasti lähteä yhdistämään työtä, opintoja ja vanhemmuutta ja on pärjännyt kokonaiskuorman kanssa kiitettävästi.

– Oman ajankäytön priorisointitaidot ovat tässä kehittyneet huippuunsa. Joistain asioista on täytynyt myös luopua, jotta olen pysynyt suunnitellussa opiskeluvauhdissa mukana. Vapaa-aikaakin on silti ollut, ja se on auttanut jaksamaan välillä tiukkojakin opiskelurupeamia ja myöhäisiä iltoja niiden parissa, Puranen kertoo arjestaan.

Mirva Puranen ja NayaDaya kohtasivat, kun Puranen työskenteli Lahden kaupungilla rekrytointipäällikkönä. Timo Järvinen tuli esittelemään yrityksensä palveluja työnantajakuvan mittaamiseksi. Tapaamisen lopuksi puristettiin kättä merkiksi yhteisen sävelen löytymisestä, tosin hieman eri kulmasta kuin ennen tapaamista oli aikomus. Ehkäpä juuri NayaDayan maailmasta löytyisi juuri sitä empiriaa, jota Puranen opintojensa lopputyöhön tarvitsisi.

Ja niin lopulta kävikin. Purasen gradun työnimenä on Digitaalisesta tunteiden mittaamisesta ja tulkitsemisesta saatu tieto esimiehen apuna alaisten tunteiden johtamisessa. Luvassa on mitä todennäköisimmin NayaDayan konseptin kehittämistä ja myyntiä tukevaa tietoa.

– Jo pelkästään Mirvan gradun aihepiiriä rajaavista keskusteluista on ollut meille molemmille isoa hyötyä oman ajattelun selkeyttämisessä. Startup-yritys on toki luonteeltaan sellainen liikkuva juna, että opiskelijalta vaaditaan ehkä enemmän kuin yhteistyössä vakiintuneemman yrityksen kanssa, Järvinen pohtii yhteistyön luonnetta opiskelijan kanssa.

Korkeakouluopiskelijoista hyötyä kaikille yrityksille

Jatkuva kehittäminen ja uuden oppimisen tarve tulisi olla arkea ihan jokaisessa yrityksessä ei vain itseään haastamaan tottuneen startupin. Tästä syystä Järvinen voikin antaa suosituksensa korkeakouluyhteistyöstä liiketoiminnan kehittäjänä ihan mille tahansa yritykselle kokoon ja toimialaan katsomatta.

LUT-yliopiston tietojohtaminen on siis rantautunut pysyvästi myös Lahteen, joten moni muukin lahtelaisyritys voi saada oman opinnäytetyöntekijänsä liiketoiminnan tueksi paikallisen maisteriohjelman kautta. Vaan mitä tietojohtaminen tarkalleen ottaen onkaan? Millaisia valmiuksia opinnot tarjoavat valmistuneelle?

– Opinnot auttavat ymmärtämään, miten suuri merkitys ihmisten yhdessä luomalla tiedolla on organisaation menestykselle. Opinnot antavat monipuoliset lähtökohdat auttaa organisaatioita saamaan tiedosta ja osaamisesta kilpailuetua. Koulutus on erittäin hyvin ajassa kiinni ja sisältö on monipuolista, Puranen kuvailee.

Graduteksti muokkautuu sisältömarkkinoinniksi

Korkeakoulujen gradutyöt ovat luonteeltaan aina tieteellistä tekstiä, joten lopputyö on harvoin sellaisenaan käyttökelpoista esimerkiksi työn tilanneen yrityksen myyntiin ja markkinointiin. Varmaa on, että yrittäjä itse lukee omaa yritystä koskevan opinnäytetyön intohimoisesti kannesta kanteen, mutta ulkopuolisille asioita kannattaa tarjoilla hieman eri formaatissa, jotta työstä saadaan varmasti kaikki konkreettinen hyöty irti.

Mirva Puranen on pohtinut jo tätäkin puolta oman työnsä edetessä. Tieteellisissä sisällöissä on paljon potentiaalia jatkojalostukseen, kun muistaa hyödyntää erilaisia kanavia ja tekstityylejä.

– Olen ajatellut, että voisin käsitellä gradun teemoja ja materiaalia pienissä osissa blogiteksteinä. Toivon, että niistä olisi hyötyä mahdollisimman moneen organisaatioon.

NayaDayan tähtäin on kansainvälisillä markkinoilla, sillä vastaavaa palvelua ei vielä suurestakaan maailmasta löydy. Mitatun tunnedatan ja tieteellisen analytiikan avulla voidaan luoda kuva siitä, miten brändit, ilmiöt ja olosuhteet tulevat todeksi ihmisten käyttäytymisessä, sitoutumisessa ja osallistumisessa. Tunteet ja merkitykset selittävät käyttäytymistä. Niitä ymmärtämällä voidaan muotoilla brändiä ja kehittää organisaatioita.

Mitä tämä tarkoittaa organisaation johtamisen kannalta käytännössä, siihen Mirva Puranen etsii lopputyössään uusia vastauksia yhdessä NayaDayan liiketoiminnan kehittämisen hyväksi.

TEKOJA VIIVAN ALLE

Yritys voi kehittää liiketoimintaansa yhdessä oppilaitosten kanssa monella eri tavalla. Tarjolla on erilaisia asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja innovointiin. Yritykset voivat hyödyntää myös opiskelijoiden osaamista, opiskelijat voivat tehdä yrityksessä muun muassa harjoitustöitä, opinnäytetöitä, osa-aikatöitä, kesätöitä ja projektitöitä.

Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo kannustaa yrityksiä yhteistyöhön:

– Alueen oppilaitokset ovat tärkeä voimavara, mutta osalle yrityksistä ehkä hieman vieraita, jolloin sieltä saatava osaaminen jää  harmillisesti hyödyntämättä. Yritysten kannattaa lähestyä oppilaitoksia ennakkoluulottomasti ja etsiä itselleen sopiva tapa hyödyntää tarjolla olevia osaajia, asiantuntemusta ja apuja liiketoiminnan kehittämisessä.

Kaikki tarjolla olevat yhteistyömuodot on esitelty kattavasti ja selkeästi tänä vuonna ilmestyneessä Oppilaitosyhteistyö – käsikirja yrityksille -oppaassa. Tutustu Lahden seudun oppilaitosten kokoamaan oppaaseen täällä: www.lahti.fi/osaavaatyovoimaa

 

Tekoja viivan alle -kampanjan ovat toteuttaneet yhteistyössä:

Lahden Yliopistokampuksen Gradukiihdyttämöhanke  (ESR)

LAB-ammattikorkeakoulun Business Culture Agents  (EAKR)

LAB-ammattikorkeakoulun Korkeakoulut innovaatiotoiminnan vauhdittajina – DYNAMO -hanke (EAKR/Päijät-Hämeen liitto)