Lahti oli alkuviikon korkeakoulujen kansainvälisten asioiden keskustelevana foorumina, kun Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus järjestivät korkeakoulujen kansainvälisten asioiden vuosittaiset kevätpäivät Lahdessa.
Kolmessa päivässä käsiteltiin korkeakoulujen kansainvälistymisasioita niin valtakunnan hallitusohjelman ja Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OKM) tasolla kuin ruohonjuuritason haasteissakin. Koko Suomen kansainvälistymiskulttuurin rinnalla keskusteltiin korkeakoulujen omien kansainvälistymisstrategioiden sisällöistä sekä erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen opiskelu- ja työelämään. Valitseeko ulkomaalainen Suomen opiskelupaikakseen, jos yhteiskunta tai työelämä ei motivoi jäämään maahan opiskelun jälkeen – tai osaako Suomi hyödyntää opiskelun jälkeen kotimaahansa palaavat asiantuntijalähettiläät? Entä pitäisikö opiskelun olla kaikille maksutonta?
Finland – Miracle of Education?
Pääpuhujana esiintynyt Helsingin yliopiston professori Hannele Niemi käsitteli PISA-tutkimuksen kärkeen pääsyä eli suomalaisen koulutuksen ihmettä. Muualla maailmalla harvinainen lämmin kouluruoka symboloi samalla kokonaisvaltaista ja tasavertaista lapsen kasvusta ja oppimisesta huolehtimista, mihin koulujärjestelmämme perustuu. Toinen perusta on opettajien maisterikoulutus, jonka tavoitteena on opettajarooli, jossa oman työn kehittäminen ja analysointi sekä oppilaan erityispiirteiden huomioiminen ovat vahvalla sijalla. Sen sijaan kehittämistä löytyy vielä opettajien yhteistyössä koulussa ja sen ulkopuolella sekä oppilaiden tulevaisuuteen valmistaminen myös uusi teknologia huomioiden.
Hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista, korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnista sekä Bolognan prosessin etenemisestä kertoi opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hänen puheenvuorossaan korostui valintojen merkitys- niin painopisteiden kuin strategisten kumppanuuksien osalta.
Ulkomaille opiskeluaikana – vaikka pakolla?
Liikkuvuus oli yksi keskeinen teema, johon liittyviä tavoitteita ja haasteita käsiteltiin monipuolisesti. Suomalaisten opiskelijoiden halukkuutta ulkomaille lähtöön auttaa merkittävästi opintotukijärjestelmämme sekä muu taloudellinen apu vaikka tärkeimpänä onkin oman korkeakoulun hyvät kansainväliset kontaktit yhteistyökumppaneihin ympäri maailmaa. Vaikuttaa siltä, että suomalaisopiskelijoiden liikkuvuutta voi olla vaikea enää kasvattaa, vaikka tavoitteena onkin saada kaikki korkeakouluopiskelijat kansainvälistymiseen mukaan. Jos ei opiskelija lähde jostakin syystä ulkomaille, hän voi kotikansainvälistyä esimerkiksi yhteiskoulutuksessa ulkomaalaisten kanssa sekä valitsemalla kansainvälisyysvalmiuksia sisältäviä kursseja. Toisaalta esimerkkinä ruotsinkielinen Hanken on ottanut linjakseen, että kaikilla opiskelijoilla on pakollinen, vähintään kolmen kuukauden ulkomailla suoritettava opiskelujakso, jota helpottamaan on kehitetty myös stipendijärjestelmä.
Kansainvälistä opetusta ilmaiseksi vai lukukausimaksuilla?
Suomeen tulevien ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrää pyritään edelleen lisäämään ja vaikka Suomi tunnetaankin jo koulutuksen huippumaana, vallitsee korkeakoulutasolla kansainvälisesti kova kilpailu.
Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta Suomessa on menossa kokeilu, jossa selvitetään lukukausimaksujen käyttöönottoa EU:n ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille. Kokeiluohjelmissa vaikuttaa siltä, että hakijamäärissä ei ole suuria muutoksia, mutta järjestelmä vaatii pohdintaa mm. jotta suomalaisopiskelijat eivät jäisi maksullisten tutkinto-ohjelmien ulkopuolelle tai lahjakkaat ja Suomeen tulemisesta motivoituneet ulkomaalaiset olisivat edelleen mukana hakuprosesseissa, – vaikka sitten stipendien tai muiden rahoitusohjelmien avulla. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälistyminen tuo sekin haasteensa ja etunsa mukanaan, vaikka kehitys eri korkeakouluissa ja koulutusaloilla kulkeekin eri vauhtia.
Kansainvälistymisestä keskusteltiin myös yhteiskunnallisen hyödyn kannalta. Esimerkiksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden avulla tutkimusryhmät ja elinkeinoelämä voivat saada arvokkaita yhteyksiä ja kykyjä omiin kansainvälistyviin työvoimatarpeisiinsa. Korkeakoulujen kansainvälistyminen tuleekin nähdä laajasti osana yhteiskuntamme kansainvälistymistä.
Korkeakoulujen kansainvälistymiselle asetetut maakohtaiset painopistealueet näkyivät kevätpäivien ohjelmassa Kiinan, Venäjän sekä Brasilian erityiskysymyksiä käsittelevien esitysten kautta. Kevätpäivien infotorilla saattoi tehdä nopean maailmanympärimatkan Virosta Euroopan halki Yhdysvaltoihin ja Japaniin – unohtamatta täydellistä brittienglantia.
Kansainvälisten asioiden henkilöstö hyvin kollegiaalista
Alan ammattilaisille yhteiset tapaamiset antavat runsaasti ajankohtaista tietoa, kokemuksia arjen hyvistä käytännöistä ja mahdollisuuden verkostoitua tulevia yhteydenottoja ja hankkeita ajatellen. Niinpä kevätpäiville Lahdessa kokoontui liki 500 henkilöä, ja ohjelmaa oli tarjolla paikoin yhdeksässä rinnakkaissalissa. Suurin osa seminaariesityksistä tulee verkkoon ja taustamateriaaleina julkaistiin raportteja mm. kriisinhallinnasta opiskelijavaihtoon liittyen sekä intensiivikurssien arvioinnista, International Student Barometer sekä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvää tukimateriaalia.
– Maailmanlaajuisesti on harvinaista, että maan korkeakouluväki kokoontuu ( yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdessä) keskustelemaan ja verkostoitumaan avoimesti tämänkaltaiselle yhteistyöfoorumille ja tekee yhteisiä hankkeita alan kehittämiseksi, totesi järjestelytoimikunnan jäsen, toimialajohtaja Juha Ketolainen Cimosta. Tässä noudatetaan Cimon uutta strategiaa parhaimmillaan, sen ydin on aidosti avarakatseinen Suomi.
Seuraavat kevätpäivät järjestetään Lapin Levillä ensi vuoden toukokuussa ja kielikeskus tulee silloin olemaan tärkeänä yhteistyökumppanina. Varmaa on ainakin, että keskustelu globalisaation tuomista haasteista korkeakoulujen kansainvälistymiseen on yhtenä pääteemana.
Lisätiedot:
Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokeskus, senja.jouttimaki(at)lahdenyliopistokeskus.fi,
Ulla Weijo, Lahden ammattikorkeakoulu, ulla.weijo(at)lamk.fi, p. 050-526 5804
Nettisivut, johon tulee myös esiintyjien materiaali http://www.lamk.fi/kv-kevatpaivat2012
Kuvalinkki (kuvaaja Ilkka Siitari) http://www.facebook.com/KvKevatpaivat2012/photos
