Millaisia elintarvikkeita päijäthämäläinen haluaa ostaa? Voisiko kuluttajat ottaa konkreettisesti mukaan paikallisen yrityksen tuotekehitykseen? Vastauksia haettiin yrittäjien avuksi Päijät-Hämeen liiton rahoittamassa Helsingin yliopiston hankkeessa.
Kinnarin Tila ja Virpin Keittiö edustavat innovatiivisia päijäthämäläisiä pk-yrityksiä kilpaillulla elintarvikealalla. Vaikka myyntipaikan saaminen suurten kauppaketjujen valikoimista ei ole tempuista helpoin, on paikallisilla toimijoilla aidot menestyksen mahdollisuudet omilla vahvuuksillaan.
Elintarvikealan ”Lahti-agentti”, tutkimuskoordinaattori Ulla Hoppu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että monet kuluttajat arvostavat nykyisin yhä enemmän tuotteita, joissa korostuvat paikallisuus, käsityöläisyys ja vastuullisuus.
Tälle näkemykselle saatiin vahvistusta juuri valmistuneesta Kestävät ruokavalinnat Päijät-Hämeessä -kuluttajakyselystä, johon vastasi yli 300 iältään 18–82-vuotiasta päijäthämäläistä erilaisin sosioekonomisin taustoin.
– Tarkempia tuloksia mielenkiintoisesta tutkimuksesta esittelen kaikille avoimessa Lahden Tiedepäivässä 12. marraskuuta, mutta yhteenvetona voidaan todeta jo nyt, että suuri osa kuluttajista haluaa tukea nimenomaan paikallisia tuottajia, Hoppu kertoo.
Kysely oli osa Päijät-Hämeen liiton rahoittamaa Kuluttajanäkemykset kestävien ruokatuotteiden kehityksen vauhdittajana -hanketta, jossa toteutettiin myös yrityskohtaisia kehittämisprojekteja.
Uusia luonnonantimia ruokapöytään
Miltä kuulostaisi menu, jolta löytyy muun muassa nokkos-smoothieta, vuohenputki-yrttisalaattia, herkkutattipyöryköitä, sikurirousku-perunamuusia ja basilikajäätelöä?
Kausalassa toimivan Virpin Keittiön yrittäjä Virpi Petäjämäki sai hankkeen kautta mahdollisuuden testauttaa luonnonyrtteihin ja sieniin keskittyvää reseptiikkaansa ja saada aitoa kuluttajapalautetta liiketoimintansa kehittämiseksi.
Luonnontuotteiden monipuolista käyttöä maakunnassa edistävään pilottityöpajaan kutsuttiin mukaan alueen yrittäjiä, ravintoloiden ja ruokapalveluiden edustajia sekä luonnontuotteista ja ruoanlaitosta kiinnostuneita tavallisia kuluttajia. Osallistujat valmistivat menun eri ruokalajit Petäjämäen ohjauksessa ja saivat myös kaikki reseptit mukaansa.
Virpin Keittiön yrittäjä Virpi Petäjämäki sai LADECin liiketoimintakehittäjä Henrik Yli-Seppälältä kannustusta pilottityöpajan tuotteistamiseen. Oikealla tutkimuskoordinaattori Ulla Hoppu.
Työpaja pidettiin Kausalassa, johon Virpi Petäjämäkion viisi vuotta sitten rakennuttanut yritykselleen modernin laitoskeittiön.
– Meillä on täällä viimeisen päälle laitteet ja toimivat 270 neliön tilat, jotka on suunniteltu niin, että pitopalvelutarpeiden lisäksi tila toimii koulutuskeittiönä. Keskitymme lähiruokatuotteisiin, joita valmistamme erityisesti säilykkeiksi ja pakasteiksi – pääsääntöisesti gluteenittomana.
Tuotteita lähtee viikoittain myyntiin lähiruokatoreille ja kauppoihin. Kausalassa on Virpin Keittiön oma myymälä. Myös pitopalvelut ovat tärkeä osa liiketoimintaa. Kurssit ja koulutukset tekevät noin 10-20 prosenttia liikevaihdosta.
– Villiyrtit, marjat ja sienet edustavat kestävää ruokajärjestelmää ympäristöä kuormittamatta. Toivoisin, että ihmiset oppisivat hyödyntämään niitä nykyistä monipuolisemmin. Tämä oli yksi pilottityöpajan tavoitteista. Itse käytän luonnonantimia todella paljon hyödyksi alan yrittäjänä, Petäjämäki kertoo.
Rohkeasti luonnon makuja yhdistellen
Aikaa työpajalle oli varattu neljä tuntia. Vaikka ruokalistalla oli kunnianhimoisesti peräti 13 eri ruokalajia, saatiin kaikki aikataulussa tarjolle osallistujien ruokapöytään Petäjämäen mukaan pitkälti hyvän yhteistyön ansiosta. Jos oma ruokalaji oli jo valmistunut, auttoivat osallistujat toisiaan ja jakoivat auliisti vinkkejä hyvistä käytännöistä keittiössä.
Työpaja sai osallistujilta erinomaisen palautteen, mutta mikä tärkeintä, myös pitkän linjan yrittäjä sai uusia ajatuksia liiketoimintansa kehittämiseen vuorovaikutuksesta kuluttajien kanssa. On täysin mahdollista, että työpajasta kehitetty luonnonantimien kokkikurssi tulee jollain aikavälillä yrityksen palveluvalikoimiin.
Petäjämäki huomasi ilokseen, että illan aikana ”syttyi monta lamppua”. Esimerkiksi kokonaisena kypsennetyn ja salviavoilla maustetun sellerin kyky korvata liharuoka yllätti myös lihansyöjät. Rohkeus kokeilla uusia eri raaka-aineiden yhdistelmiä lisääntyi, ja kotiin vietäväksi tarttui myös täysin uusia tuttavuuksia.
– Sikurirousku oli monelle ennalta vieras sienilaji, joka tuoksuu aivan currylle eikä sitä tarvitse ryöpätä. Perinteinen perunamuusi maustettiin tällä umamisella sienellä, ja se vei muusin monen mielestä täysin uudelle tasolle.
Työpajassa valmistettiin muun muassa nokkossipsejä, herkkutattivoita kurpitsaleivän päälle sekä lehtikaali-porkkanasalaattia.
Alkutuottaja tarvitsee verkostoyhteistyötä
Viidelle hankkeen yritykselle toteutettiin omaan liiketoimintaan keskittyvä kuluttajakysely. Yksi näistä oli Kinnarin Tila Hollolasta. Kinnarin Tilalle vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea lyhyttä ketjua ruoantuotannossa. Yrittäjä Terhi Kinnari uskoo vahvasti, että myös nykyisessä markkinatilanteessa on mahdollista ylläpitää ketjuja, joissa maatilojen alkutuottajista kauppaan ja asiakkaaseen saakka kaikki osapuolet voivat hyvin.
Alkutuotannon turvaaminen Suomessa on nyt tärkeämpää kuin koskaan, koska sen rooli ilmastoviisaissa ratkaisuissa on todella suuri. Symbioosi valmistavan teollisuuden kanssa on kriittisen tärkeä.
– Meille kestävä kasvu ja jatkuva tuotekehitys ovat tärkeä osa liiketoimintaa. Kuluttajatutkimus on kaikkein tärkein kehitystä ohjaava asia. Pienyrittäjän arjessa on niin monta asiaa käynnissä samaan aikaan, että hankkeen tarjoama tutkimusapu oli juuri sitä, mitä tarvitsimme, Terhi Kinnari kertoo.
Kinnarin Tilan kilpailuvaltti markkinoilla on höyryttämätön kaura. Höyryttämättömissä kaurahiutaleissa säilyy tuoreen kauran aito maku ja ravintoarvot. Muutamia tilan tuotteista saa ketjumyymälöistä ympäri Suomea. Hollolan tilamyymälässä ja omassa verkkokaupassa avautuu huomattavasti laajempi valikoima.
– Halusimme kuulla, miten brändimme on jäänyt kuluttajien mieleen, missä kohtaamiset tapahtuvat ja mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen. Arvopohjainen tuottajatarina, jota Hyvää Suomesta -merkkikin tukee, tulee entisestään vahvistumaan tulevaisuudessa myös tämän kyselyn perusteella.
Hyvä reseptiikka ja sosiaalisen median rooli olivat kyselyn perusteella korostuneet kuluttajien sisäänheittäjinä yrityksen nettisivuille. Moni oli kokeillut tuotteita ensimmäistä kertaa suosituksen perusteella. Kaikki nämä ovat jokaiselle pienyrittäjälle tarjolla olevia erottuvuustekijöitä kilpailussa isompien kanssa.
Korkeakouluyhteistyö on Terhi Kinnarin mielestä korvaamattoman tärkeää juuri pienille yrityksille.
– Isoilla toimijoilla on usein omat tuotekehitysosastonsa, mutta maamme pienet yritykset harvoin kasvavat suuremmiksi ilman yhteisiä kehittämishankkeita. Ympärillä oleva tiedemaailman verkosto on kultaakin kalliimpi. Alkutuottajalla ei ole paukkuja kasvaa yksinään.
Kinnarin Tilan uusi kauramylly sijaitsee aivan pellon reunassa. Yritys etsii jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää tuotannon sivuvirtoja uusina tuotteina. Tällä hetkellä tuotannon ylijäämiä hyödynnetään rehuna ja maanparannusaineena. Kuva: Kinnarin Tila
Tutkimuskoordinaattori Ulla Hoppu esittelee Kestävät ruokavalinnat Päijät-Hämeessä -kuluttajakyselyn tuloksia Lahden Tiedepäivässä 12.11. klo 13.55–14.15 LAB-ammattikorkeakoululla (Mukkulankatu 19). Vapaa pääsy. Katso koko Tiedepäivän ohjelma ja saapumisohjeet: Lahden tiedepäivä
teksti: Terhi Kangas
