teksti: Terhi Kangas
Marraskuisena tiistaipäivänä todistettiin jälleen, että Lahti on vahvasti tiedekaupunki. Järjestyksessään jo 16. Lahden Tiedepäivä esitteli yli 50 esityksen voimalla kaupungissa tehtävää tieteellistä tutkimusta
Tapahtuma kokosi jälleen sadoittain yleisöä, niin tieteentekijöitä kuin aivan tavallisia lahtelaisia, monipuolisten teemojen äärelle FellmanniCampukseen.
Aamukahvinsa päivän sanomalehtien äärellä nauttineet olivat jo saaneet maistiaisia päivän annista. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Tiedepäivässä esitellystä lahtelaisvetoisesta tutkimuksesta, jonka mukaan jo yhden kuukauden altistus maaperälle ja viherkasveille voi monipuolistaa päiväkotilapsen mikrobikantaa. Päivän Kauppalehti taas jakoi Tiedepäivässäkin esiintyneen kaupunkiestetiikan tutkijatohtori Sanna Lehtisen vinkkejä kaupunkikortteleiden kehittämisestä.
Jos unenrippeet eivät vielä aamukahvin voimalla olleet silmistä kaikonneet, niin viimeistään FellmanniCampuksen auditoriossa väki oli täysin hereillä. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin aloituspuheenvuoro oli tutkimustuloksineen harvinaisen herättelevää puhetta. Vain joka neljäs 20-89-vuotias kansalainen harrastaa terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa viikoittain.
Tiedepäivän ohjelma oli rakennettu niin, että koko päivän pystyi halutessaan koostamaan Vasankarin herättelyä tukevien esitysten ympärille. Monen asian tulisi muuttua, jotta liikkumattomuuden aiheuttama vähintään 3,2 miljardin euron vuosittainen hintalappu Oy Suomi Ab:lle saataisiin pienemmäksi. Luvussa on huomioitu vain suorat terveydenhuollon kustannukset sekä tuottavuuskustannukset menetettyjen työpanosten osalta, ei läheskään kaikkia välillisiä kustannuksia, joita liikkumattomuus aiheuttaa.
Shokkidatan jälkeen yleisö sai onneksi kuulla moniäänisesti, että muutos on mahdollinen. Lahti haluaa kehittyä tiedemaailman tuella hyvinvoivaksi ja kestäväksi kaupunkiympäristöksi, joka tukee sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia. Tässä muutama päivän esityksistä poimittu todiste väitteen tueksi:
”Liikkuminen ja liikunta ovat kaksi eri käsitettä. Kroppa on kuitenkin tyhmä. Se ei tajua onko liikkujalla verryttelyasu päällään, joten se saa liikkumisesta terveyshyötyjä aina. Siksi jokainen otettu askel on tärkeä. Yhteiskuntaa ja ympäristöä pitäisi rakentaa myös liikunnan vinkkelistä eri tavalla.”
Johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti: Mitä liikkumattomuus maksaa?
”Marjoissa tärkein juttu ei olekaan vanhan kansan korostama c-vitamiini, vaan korkeat polyfenolipitoisuudet, jotka ovat oleellisia syöpäriskin pienentäjiä. Marjoja suosimalla on helppo suosia myös lähialueen tuottajia. Hyvinvointivalinta on usein samalla teko paikallisen yrityselämän hyväksi.”
Yliopistonlehtori Raisa Valve, Helsingin yliopisto: Kasviksia – miksi, mitä ja miten?
”Mikä saisi ihmiset liikkumaan enemmän? Estetiikan tutkijana näen, että ympäristön kauneus vaikuttaa vahvasti haluumme liikkua. Se, miltä kaupunki näyttää ja tuntuu, vaikuttaa suuresti ihmisten hyvinvointiin. On melko monimutkaista analysoida miten, mutta vaikutus on kiistaton.”
Kaupunkiestetiikan tutkijatohtori Sanna Lehtinen, Helsingin yliopisto: Esteettinen kestävyys
”Kaikki mille altistumme, kehittää meidän immunologista muistiamme. Lapsi hyötyy altistumisesta erityisesti, sillä immuunipuolustus vasta kehittyy. Mieliala ja motivaatio paranivat, ja liikkuminen lisääntyi viherpihan saaneissa päiväkodeissa.”
Tohtorikoulutettava Marja Roslund, Helsingin yliopisto: Päiväkodin viherpihan vaikutus lasten terveyteen
”Tutkimusten mukaan ihmiset ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta käytännön tieto omien valintojen vaikutuksista puuttuu. Lahdessa kehitteillä oleva kulkukauppa-sovellus näyttää eri liikkumismuotojen päästömäärät, jonka jälkeen kaupunkilainen voi tehdä järkevämpiä valintoja ja alkaa käydä päästökauppaa.”
Nuorempi tutkija Tuuli Ronkainen, LUT-yliopisto: Sosiaalinen kestävyys päästökaupassa
”Keskeneräisyyden tila voi rakennusprojekteissa kestää vuosikausia monista syistä. Opiskelijamme saivat Lahden kaupungilta toimeksiannon miettiä Rantakartanon alueelle väliaikaiskäyttötarkoituksia. Jo pienin investoinnein voidaan luoda ympäristöä elävöittävä sisäänajovaihe uuteen. Tämä on alueen sosiaalista haltuunottoa parhaimmillaan.”
Yliopettaja Eeva Aarrevaara, LAMK: Kaupunkitilojen väliaikainen käyttö
”Terveyttä edistävien tuotteiden kysyntä on kasvussa ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita. On tarpeen tutkia, kuinka vaikuttavia ne ovat, ja hyväksyvätkö kuluttajat niitä. Tähän vaikuttavat kulttuuriset ja sosiaaliset normit. Tuore tutkimuksemme osoitti, että erityisesti suomalaiset luottavat tieteeseen ja kotimaisuuteen. Luotettava jälleenmyyjä, kuten apteekki, on suomalaiselle tärkeämpi kuin saksalaisille tai englantilaisille.”
Tutkijatohtori Riikka Puhakka, Helsingin yliopisto: Terveyttä edistävät innovaatiot ja kuluttajien luottamus
”Olemme keskustelleet jo paljon kasvotusten lahtelaisten kanssa. Yksityisautoilu on täällä normi, jota pitkä talvi sekä tottumattomuus joukkoliikenteeseen vahvistavat. Tämän itseään vahvistavan kehän murtamiseksi tarvitsemme nyt yhteiskehittelyä kaupunkilaisten kanssa. Haluamme todella kuulla, mikä saa lahtelaiset sitoutumaan päästökauppaan ja kuinka päästöoikeudet tulisi jakaa.”
Nuorempi tutkija Tuuli Ronkainen, LUT-yliopisto: Sosiaalinen kestävyys päästökaupassa
”Onko olemassa kauneuden sääntöjä? Esteettisyys voi olla aikaan sidottua; pukeutumismuoti on siitä hyvä esimerkki. Kaupunkiympäristöissä näyttäisi kuitenkin olevan jokin logiikka, joka kestää paremmin aikaa. Kaupunkiestetiikassa on tärkeää huomioida sekä turistit että asukkaat. Arjen estetiikka asukkaiden kannalta liittyy aina myös toimivuuteen ja sujuvuuteen.”
Estetiikan professori Arto Haapala, Helsingin yliopisto: Liikkumisen ja liikkeen kokeminen – filosofinen näkökulma käytännön ongelmaan
Näiden poimintojen lisäksi Tiedepäivä tarjoili esityksiä myös muun muassa työelämän ja liiketoiminnan kehittämisestä, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä, kiertotalouden uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja tiedolla johtamisesta. Ja ikään kuin vakuudeksi sille, ettei hyvinvointi todellakaan jää vain tieteellisten tutkimusten kohteeksi, vetivät Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat esitysten lomassa yleisölle taukojumppaa ja antoivat liikunnallisia vinkkejä FellmanniCampuksen aulassa.
Tiedepäivän iltajuhlassa palkittiin perinteisesti Lahden kaupungin Vuoden korkeakouluteko. Tänä vuonna palkinnon sai ansaitusti Päijät-Hämeen LUMA-keskus ja tiedeluokka SOLU.
Kaikille avoimen ja maksuttoman tapahtuman järjestivät Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden Yliopistokampus ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Vierumäen kampus. Ohjelmaan ja esityksistä kertoviin abstrakteihin pääset tutustumaan www.lamk.fi/tiedepaiva
