Silja Kostia ja Rauni Strömmer ovat puhtaiden ja älykkäiden ratkaisuiden tehokaksikko lahtelaisesta korkeakoulumaailmasta: valkotakki ja saapasjalka.
Kun on nähnyt intialaisen kaatopaikan, saattavat lahtelaisten ympäristöponnistukset tuntua jopa turhauttavan pieniltä. Kehitysmaissa elektroniikkaromun käsittely saattaa tarkoittaa sitä, että lapset polttavat romua nuotiossa ja altistavat näin itsensä myrkyllisille kaasuille. Kaatopaikoilla asuu ihmisiä, joiden toimeentulo perustuu kaatopaikkalöytöihin ja niiden myymiseen. ”Esikäsittely” tapahtuu yleensä polttamalla turha materiaali pois. Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan johtajalle tämä surullinen maailma on tuttu, mutta Silja Kostia ei suostu lannistumaan.
– Vierailu intialaisella kaatopaikalla oli järkyttävä, mutta myös inspiroiva. Pikkukaupunki Lahti voi olla innovatiivinen demonstraatioympäristö, jossa kehitetään vientituotteita maailmalle. Vaikka sitten sinne Intiaan, Kostia toteaa.
Yksi konkreettinen oman työn hedelmä on Lahti kiertotalouskaupungiksi -työpaja, joka kokosi alkuvuodesta yhteen yli kolmekymmentä asiantuntijaa Lahden ammattikorkeakoulusta, Helsingin yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Ladecista ja Lahden kaupungilta. Työpajan ammattilaiset haluavat kehittää ainutlaatuisen kiertotalouskaupungin yhteistyössä, jossa myös asukkaiden ja yritysten ääntä kuunnellaan.
Keskellä buumia
Tässä innostuneessa joukossa vaikuttaa myös Helsingin yliopiston maaperäekologian professori Rauni Strömmer. Nämä naiset ovat jakaneet keskenään tuhansia ammatillisia ajatuksia, mutta myös ystävystyneet ”siviilissä” Anttilanmäen naapurustossa. Ympäristöasiat yhdistävät, mutta tarkastelukulmissa on eroja. Kostia katsoo ympäristöasioita pitkälti energiatehokkuuden ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien vinkkelistä, kun taas Strömmer on se perinteisempi ympäristönsuojelija, jos nyt sellaista termiä edes nykypäivänä onkaan.
– Olen kasvanut keskellä 60- ja 70-lukujen ympäristönsuojelubuumia. Tulostimme teineinä isäni mustavalkotulostimella Tyhjäkäynti saastuttaa -lappuja ja jaoimme niitä Tornion arkiliikenteessä autojen ikkunoista sisään, Strömmer muistelee.
Kostia ja Strömmer ovat siis ympäristöalan valkotakki ja saapasjalka. Ja heitä molempia tässä työssä tarvitaan.
Älyä ja puhtautta
Lahdessa tapahtuu Smart & Clean -sektorilla koko ajan ja paljon, sillä Lahden seudusta kehitetään kansainvälisesti tunnettua puhtaiden ja älykkäiden ratkaisujen aluetta. Mihin sellaisia ratkaisuja tarvitaan ja mistä oikein on käytännössä kyse?
– Oikeastaan ihan samasta kuin ihmisen hyvinvointikeskustelussa. Kun väestö ikääntyy, olisi entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota oireiden ehkäisyyn. On aina järkevämpää ylläpitää terveyttä kuin hoitaa sairauksia, Sija Kostia kuvailee.
Samalla tavalla myös ympäristöstä pitäisi huolehtia mahdollisimman varhain. Tuotteiden valmistuksessa olisi jo suunnitteluvaiheessa huomioitava materiaalien kierrättäminen, eikä vasta sitten kun käsissä on läjä jätettä, jonka loppusijoituspaikkaa mietitään.
Kujala malliesimerkki
Kujalan jätekeskus on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin harvinainen teollinen symbioosi, jota on kehitetty Smart & Clean -ideologialla jo pitkään. Jätteitä lajitellaan ja kierrätetään aktiivisesti ja niiden ympärille syntyy jatkuvasti uutta liiketoimintaa. Jätteet eivät jalostu tuotteiksi ilman yrityksiä.
Kun Kujalassa alkoi kattohuopajätteen keräys, houkutti se pian alueelle myös Tarpaper Recycling Finland -yrityksen, joka tekee huopajätteestä tuotteita asfalttiasemien hyödyksi. Tämä on Kostian ja Strömmerin mielestä hieno käytännön esimerkki Smart & Clean -ajattelusta.
Kujalan lisäksi kiertotalouskaupungiksi halajavassa Lahdessa pilotoidaan muun muassa Niemi-Mukkula-aluetta uudenlaiseksi demonstraatioympäristöksi ja pohditaan keskusta-alueelle moderneja hulevesiratkaisuja.
Arjen pieni ekoteko
Tällaisia ympäristöponnistuksia siis Lahdessa kehitellään asiantuntijavoimin kaiken aikaa. Aidosti ihmisten arjessa näkyvä mallikaupunki voi kuitenkin syntyä vain, jos myös kaupunkilaiset sitoutuvat pieniin tekoihin. Siksi rouvat haluavat antaa omat henkilökohtaiset ekotekovinkkinsä lahtelaisille.
– Minä liputan pyöräilylle, koska siinä voi lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla. Kunto kasvaa lähes huomaamatta ja pyöräillen voi löytää kotikaupungistaan ihan uusia paikkoja ja kiintoisia reittejä, Silja Kostia vinkkaa.
Rauni Strömmer taas kehottaa kaupunkilaisia kiinnittämään huomiota kotitalouksien ruokajätteen vähentämiseen. Kyse ei todellakaan ole vähäpätöisestä asiasta, sillä pelkästään EU:n alueella päätyy joka vuosi yli 89 miljoonaa tonnia ruokaa jätteeksi. Strömmer muistuttaa, että ruokajätteen vähentäminen alkaa jo ruokakaupasta. – Ostetaan vähemmän ja suunnitelmallisemmin. Ravintolamaailma on jo lähtenyt ilahduttavasti talkoisiin mukaan ResQ-palvelun kautta. Kaupunkilainen voi ostaa ravintoloiden hävikkiruokaa edullisesti kotiinsa. Lahdessakin on mukana jo yli 20 ravintolaa.
SMART & CLEAN FAKTAA
Lahti ja pääkaupunkiseutu yhdistivät voimansa
Lahti kuuluu yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kanssa Smart & Clean -säätiöön. Säätiön avulla pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta kehitetään maailmanluokan testialuetta puhtaille ja älykkäille ratkaisuille, joita fossiilisen energian käytöstä eroon pyristelevä maailma tarvitsee. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseutu ja Lahti tarjoavat parhaita ratkaisuja maailman kaupunkien haasteisiin ja toimivat näyteikkunana suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille.
Sitran vuonna 2016 perustaman säätiön toiminta-aika on viisi vuotta. Se kokoaa ja tuottaa projekteja, joilla luodaan alueelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisut liittyvät muun muassa liikenteeseen, ruokaan, asumiseen ja energiaan. Työn tuloksena seudulle on tarkoitus synnyttää asukkaiden ja yritysten arkeen soveltuvia tuotteita ja palveluita. Lahden ammattikorkeakoulu sekä Lahden Yliopistokampus ovat aktiivisesti mukana Smart & Clean -toiminnassa.
teksti ja kuva: Terhi Kangas. Juttu on julkaistu Uusi Lahti -lehdessä la 11.3.2017.
