Luonnonvarakeskuksen tutkijan johtamassa kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita.
Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa. Yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.
Kymmenissä vertailevissa tutkimuksissa on aikaisemmin todettu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tuore tutkimus paljastaa, että viisi kertaa viikossa toistuva viherkosketus monipuolisti immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaavaa elimistön mikrobistoa päiväkotilapsilla. ”Nyt julkaistu päiväkodeissa tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa näiltä sairauksilta suojaavia muutoksia tuli esiin, kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön”, Science Advances -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät. ”Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia, kun etsimme uusia mahdollisuuksia immuunisairauksien ehkäisyyn. Tähän tähtäävät jatkotutkimukset ovatkin jo käynnissä” toteaa Heikki Hyöty.
Luonnon monimuotoisuus lisää mikrobien monimuotoisuutta
Tutkimuksessa asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille päiväkotipihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä.
Kuukauden kestänyt, viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa. Muutokset näkyivät myös veriarvoissa. Iholla olevien immuunipuolustusta tehostavien Gammaproteobakteerien runsastuminen nosti veren monitoimintaisen TGF-β1-sytokiinin pitoisuutta ja laski allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien syntyyn yhdistetyn interleukiini-17A:n pitoisuutta. ”Tämä tukee oletusta, jonka mukaan luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten autoimmuunisairauksia ja allergioita”, Sinkkonen sanoo.
”Havaitsimme myös, että viherpihan saaneiden lasten suolistomikrobisto samankaltaistui päivittäin metsässä vierailevien lasten suoliston mikrobiston kanssa” kertoo väitöskirjatutkija Marja Roslund Helsingin yliopistolta.
Sinkkonen esittääkin tämän ja aikaisempien vertailevien tutkimusten pohjalta toiveen: ”Muutetaan kaikki päiväkotien pihat viherpihoiksi, sillä lastemme puolustusjärjestelmän säätelykyky paranee jo kuukaudessa. Kaupan päälle lapset saavat paremman motoriikan, keskittymiskyvyn ja hyvän luontosuhteen.” Juho Rajaniemen mukaan tutkimus osoittaa, että pienillä kustannuksilla on mahdollista luoda hyvinvointia edistävää ja viihtyisää elinympäristöä. ”Kaupunkeihin kannattaa ehdottomasti suunnitella mahdollisimman paljon toiminnallisia viherympäristöjä”, hän kannustaa.
Luonnosta saadut mikrobit suojaavat monipuolisesti – näin sovellat mallia arjessasi
Luontokosketuksessa ihminen altistuu monipuoliselle mikrobikattaukselle, jolloin puolustusjärjestelmän useat osat aktivoituvat.
Immuunijärjestelmän luontaisen kehityksen turvaamiseksi päiväkotilapsilla tutkittua viherpihamallia kannattaakin soveltaa myös muussa arjessa. Esimerkiksi kerrostalojen pihoille voidaan muokata aikuisten ja lasten näkökulmasta houkutteleva viherpiha pensaista ja kuntasta. Lahoavaa lehtikasaa ei tarvitse heti siivota pois, ja pihaan voi rakentaa lahopuutarhan. ”Arki kannattaa muokata niin, että luontokosketus on mahdollista. Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikkejä ja orgaanisen maan kaivamista. Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon”, Sinkkonen kannustaa ja muistuttaa, että jäykkäkouristusrokote on pidettävä ajan tasalla.
Tutkimuksessa seurattiin kuukauden ajan 75:ttä 3 – 5-vuotiasta päiväkotilasta kymmenessä päiväkodissa Lahdessa ja Tampereella. Viherpihapäiväkodeissa olleiden lapsien mikrobimuutoksia vertaitiin lapsiin, jotka olivat normaaleissa päiväkodeissa (ei viherpihaa) tai luontopäiväkodeissa (ei viherpihaa, mutta järjestettyjä luontoretkiä). Itä-Suomen yliopistolta hankkeeseen osallistui akatemiatutkija Tuure Kinnusen tutkimusryhmä. Tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE2-hanketta ja ekologian maisteri Marja Roslundin (Helsingin yliopisto) väitöskirjatyötä. Luken, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Prahan Charles Universityn yhteistutkimuksesta julkaistiin tieteellinen artikkeli Science Advances -julkaisussa.
Lisätietoja: Tutkija Aki Sinkkonen, aki.sinkkonen@luke.fi, +358295322306
Roslund M, Puhakka R, Grönroos M, Nurminen N, Oikarinen S, Gazali AM, Cinek O, Kramná L, Siter N, Vari HJ, Soininen L, Parajuli A, Rajaniemi J, Kinnunen T, Laitinen OH, Hyöty H, Sinkkonen A. 2020. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 6: eaba2578.
