Opinnäytetöitä

Tälle sivulle on koottu kattaus Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoiden joko Lahdessa tehtyjä tai Lahden aluetta koskevia opinnäytetöitä. Opinnäytteet on jaoteltu seuraavien teemojen alle (klikkaa teemaa ja tutustu opinnäytteisiin):

Lahti toimintaympäristönä Liiketoiminnan kehittäminenKestävä kehitys  Ympäristötutkimus

Lahti toimintaympäristönä

Lahden Vesijärven kalastajamäärä ja kalastajien rahankäyttö
Haro, Elias (2020)

Tutkimuksen perusteella vapaa-ajankalastuksen aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittävästi suurempia, kuin suoraan kalatalouteen liittyvä rahankäyttö (kalastusluvat, saaliin arvo yms.). Tutkimus osoittaa, että vapaa-ajankalastuksen aluetaloudellinen merkitys voi olla suuri, vaikka kalastuskohteen lajisto koostuisi tavanomaisista ja yleisistä suomalaisista järvikaloista. Kalatalouteen liittyvässä päätöksenteossa tulisi tulevaisuudessa tiedostaa vapaa-ajankalastuksen aluetaloudellinen merkitys, jonka tuotot realisoituvat pääasiassa varsinaisen kalatalousalan ulkopuolelle.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315904

Kiinnostaako maantieto oppiaineena?
Anttonen, Sari (2014)

Tutkimuksen mukaan oppilaiden asenteet maantietoa kohtaan olivat positiiviset, ja maantieto koettiin mielenkiintoisena ja hyödyllisenä oppiaineena. Poikien asenteet olivat tyttöjä myönteisemmät sekä kiinnostavuuden että hyödyllisenä kokemisen suhteen. Selvin ero tyttöjen ja poikien asenteissa näkyi siinä, että tytöt kokivat maantiedon selvästi vaikeampana oppiaineena kuin pojat. Sen sijaan maantieto koettiin yleisesti melko työläänä oppiaineena. Luokka-asteittain tarkasteltuna seitsemäsluokkalaisten asenteet maantietoa kohtaan olivat positiivisimmat. Merkittävin maantiedon kiinnostavuutta selittävä tekijä oli oppiaineestaan innostunut ja innostava opettaja.  Tutkimuksessa oli mukana lahtelainen  yläkoulu.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/230408

Sosioekonomisen hyvä- ja huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen Päijät-Hämeen maakunnassa vuosien 2000-2016 aikana
Luotonen, Ari (2020)

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosioekonomisen hyvä- ja huono-osaisuuden alueellista kasautumista Päijät-Hämeen maakunnan alueella kuntatasoisesti vuosien 2000-2016 aikana, sekä Lahdessa ja Hollolassa tarkemmalla 250 m x 250 m- asutusruututasolla vuosien 2004, 2009 ja 2016 aikana. Ruututasoisten tarkasteluiden perusteella Lahdessa huono-osainen väestö segregoi, eli keskittyi alueellisesti voimakkaammin verrattuna hyväosaiseen väestöön, mikä poikkeaa Euroopasta ja Yhdysvalloista saaduista tutkimustuloksista.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316944

Yksityisen päiväkotihoidon kiinnostavuus Lahdessa
Ahonen, Jussi (2012)

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen Lahteen mahdollisesti perustettava yksityinen päiväkoti toiminnaltaan olisi, eli millaisia ominaisuuksia päiväkotilasten vanhemmat sellaisessa arvostaisivat. Kunnallisten päiväkotilasten vanhempien tietämys yksityisistä päiväkodeista oli heikkoa, joten tutkimus perustui tältä osin pääasiassa mielikuviin. Mielikuva yksityisistä päiväkodeista oli positiivinen, mutta lähes kaikessa heikompi kuin kokemukset kunnallisista päiväkodeista. Ryhmäkoot, päiväkotien koot ja henkilökunnan määrä sekä hoidon rauhallisuus nähtiin yksityisellä puolella parempina. Mikäli yksityiset päiväkodit haluavat saada aikaan paremman mielikuvan ja tulevaisuudessa toimia jopa brändeinä, niiden on luotava itsestään positiivisempi mielikuva.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/84895

Voimakattilaprojektien kustannusrakenne ja markkinahinnan muodostuminen
Teemu Sikanen (2019)

Tässä työssä tutkitaan voimakattilaprojektien kustannuksiin ja markkinahintaan vaikuttavia tekijöitä keskittyen projektitoimittajan näkökulmaan. Työn kohteena on ANDRITZ Oy:n kerrosleijukattiloiden EPC-toimitukset. Työn tarkoituksena on kehittää Excel-pohjainen laskentatyökalu, jolla voidaan helposti mallintaa kustannuksia ja arvioida markkinahintaa myyntiprojektin hinnanarviointia varten. Parhaiten kustannuksia ja hintaa havaittiin selittävän höyryvirta, polttoaineteho ja savukaasuvirta. Kustannuksien ja hintojen havaittiin myös mukailevan parhaiten potenssifunktion sovitteita. Mallin tarkkuus ja luotettavuus eri kustannuserille vaihtelee runsaasti eikä yksiselitteisesti kaikille kustannuserille sopivia selittäviä tekijöitä löydetty. Tutkimuksessa Casena Andritz, jolla toimipaikka myös Lahdessa.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/159711

Päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät
Tonteri, Marja-Helena (2014)

Tämän Pro Gradu–tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää mitkä ovat päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät ja löytyykö menestyksen takana olevista tekijöistä ja ilmiöistä yhdistäviä tekijöitä. Tutkimus on laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että päijäthämäläisten nuorten yrittäjien tärkeimmät menestystekijät ovat tapa, jolla yrittäjäksi on ryhdytty, sidosryhmät ja verkostot sekä kokonaisuutena yrittäjä itse. Yrittäjän itsensä muodostamasta kokonaisuudesta nousi tutkimuksessa vahvimmin esiin kolme eri osatekijää: yrittäjän persoona, yrittäjämäisyys sekä sisäinen menestymi-nen. Tutkimustulokset osoittavat, että yhdistäviä tekijöitä menestykselle löytyy ja että nuoret yrittäjät tunnistavat omia menestystekijöitään.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014090244444

Yksityisen hitsauskoulutuksen perustaminen Päijät-Hämeen talousalueelle
Naamanka, Kirsi (2017)

Tämän diplomityön tavoitteena oli pohtia mahdollistaako Sipilän hallituksen koulutusuudistus uudentyyppisen, yksityisen ammatillisen aikuiskoulutuksen perustamisen Päijät-Hämeen talousalueelle. Ajatuksen taustalla ovat talousalueen metalliteollisuudessa toimivien yritysten näkemys, että suuresta työttömyydestä huolimatta he eivät löydä riittävästi ammattitaitoisia hitsaajia. Tämä lisäksi valmistuneiden hitsaajien ammattitaito ja asenne eivät vastaa työnantajien odotuksia ja vaatimuksia.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704126067

Liiketoiminnan kehittäminen

Design yrityksen viestintäfunktiona: Designin rooli yrityksen identiteetin viestijänä, sidosryhmäviestinnän ja maineen rakentamisen välineenä
Päivärinta, Hanna (2011)

Designin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on tullut vahvasti esiin viime vuosina. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli selvittää, miten design voi toimia yrityksen viestintäfunktiona.

Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä yksitoista ja ne on kerätty niin sanotulla lumipallo-otannalla. Kohderyhmänä olivat designalan ammattilaiset. Noin puolet haastateltavista tekee tutkimus- ja opetustyötä eri yliopistoissa, yksi kaupungin palveluksessa ja loput toimivat eri yrityksissä joissakin johtotehtävissä. Kolmen haastateltavan toimipaikka sijaitsee Lahdessa, yhden Espoossa ja muiden Helsingissä.

Tutkimus osoittaa, että design toimii yrityksen viestintäfunktiona, kun se erilaisilla tavoilla ja keinoilla viestii yrityksen identiteettiä, toimii sidosryhmäviestinnän ja maineen rakentamisen välineenä. Erilaiset kansainväliset ja kansalliset muotoilupalkinnot ovat yritysten onnistuneen designtyön mittareita. Lisäksi tutkimusaineistosta nousi esiin kolme johtoteemaa designille, jotka ovat: designin viestintä-, väline- ja inhimillisyysteema.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28461

Tietovirtojen hyödyntäminen alueellisen terveysjärjestelmän johtamisessa
Case: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Järvi, Mikko (2015)

Julkinen terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttumassa. Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat heikkenemässä yleisen taloudellisen tilanteen ja väestön ikääntymisen johdosta. Terveydenhuollon palvelurakenteita ollaan uudistamassa. Merkittävien päätösten perusteiksi ja organisaatioiden johtamisen tueksi tarvitaan tietoa ja tietovirtoja. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus toteutettiin erikoissairaanhoidon palveluita tuottavassa keskussairaalassa. Haastatteluaineisto kerättiin sairaalan ylimmästä johdosta. Tutkimuksen mukaan informaatio-ohjaukseen, asiantuntijoiden johtamiseen ja palvelutuotannon vaikuttavuuteen liittyvät tietovirrat ovat alueellisen terveydenhuollon organisaation keskeisiä tietovirtoja.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015110516062

Hiljaisen tietämyksen jakamista edistävät yksilötekijät työyhteisössä
Taupila, Tanja (2015)

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia yksilöiden välistä hiljaisen tietämyksen jakamista edistäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla, casena Andritzin henkilökuntaa. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, millaiset motivaatioon, mahdollisuuksiin ja kykyihin liittyvät tekijät edistävät hiljaisen tietämyksen jakamista sekä millainen kommunikaatio tukee sitä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että MOA-tekijät ovat merkittävästi vaikuttamassa yksilöiden väliseen hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Tulokset tukivat pääosin aiempaa tutkimusta, mutta tuottivat samalla tieteellistä lisäarvoa tuomalla esiin yksityiskohtaisempia havaintoja eri tekijöiden vaikutuksesta hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Erityisesti esiin nousivat yksilöiden väliset hyöty- ja etäisyysnäkökulmat

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090811475

Resilienssin merkitys ja ilmeneminen yksinyrittäjän liiketoiminnassa
Mäkelä, Krista (2020)

Tutkielman tavoitteena oli syvällisemmin ymmärtää, mikä on resilienssin merkitys yksinyrittäjän liiketoiminnassa ja miten se tässä liiketoiminnassa ilmenee. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla Lahdessa.

Tutkimuksen perusteella resilienssin merkitys yksinyrittäjälle on suuri, koska se vaikuttaa yksinyrittäjän kykyyn tehdä liiketoimintansa kannalta tarpeellisia päätöksiä toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomissa, vaikeissakin tilanteissa. Yksinyrittäjän resilienssi ilmenee tasapainona vakauden ja uudistumiskyvyn välillä, sopeutumisena, oppimisena ja eteenpäin siirtymisenä.

Yksinyrittäjän resilienssi dynaamisena prosessina, pitää sisällään yhteneväisyyksiä aikaisempiin yrittäjyyteen liittyviin resilienssi tutkimuksiin. Tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että yksinyrittäjän resilienssissä on myös omia erityispiirteitään, jotka on hyvä tiedostaa.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445633

Sähköpostista sosiaaliseen mediaan – sosiaalisen median strategia muoviteollisuusalan yritykselle
Uponorin sosiaalisen median strategian kehittäminen
Pihlajaniemi, Satu (2015)

Sosiaalinen media on muuttanut markkinointia vuorovaikutteisuudella, avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Siksi yritysten kannattaa miettiä kuinka ja miksi lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan. Tutkimusta asiasta on rajallisesti ja siksi tässä työssä rakennetaan sosiaalisen media strategia muoviteollisuusalan yritykselle.

Työn empiirisessä osuudessa sosiaalisen median strategisia tavoitteita kysyttiin Uponorin johdolta sähköpostikyselyllä. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Lisäksi kartoitettiin Uponorin henkilökunnalle tehdyn verkkopohjaisen lähtötila-analyysin avulla sosiaalisen median käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä yrityksissä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella myönteinen suhtautuminen voi edistää sosiaalisen median käyttöönottoa yrityksissä. Toisaalta tutkimuksessa ei voitu osoittaa, että yrityskulttuuriset tekijät estäisivät sosiaalisen median käyttöönottoa. Sosiaalisen median strategia rakennettiin teorian ja kyselyiden tulosten perusteella.

Sosiaalisen median käyttö yrityksissä lisääntyy, joten jatkotutkimusta tarvitaan sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityskontekstissa myös ulkoisten sidosryhmien osalta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505279366

Lahti Energian matalalämpötilaisten aluelämpöverkkojen tulevaisuuden kehitys
Vahtera, Pekka (2018)

Eri puolilla Lahti Energian kaukolämpöverkkoa on siihen epäsuorasti liitettyjä aluelämpöverkkoja.
Diplomityön tavoitteena on tutkia aluelämmön kehitysvaihtoehtoja ja kuinka niitä käytännössä voisi toteuttaa. Työssä käsitellään kolmea päävaihtoehtoa, jotka ovat jatkaminen nykymallin mukaan, alueiden muuttaminen kaukolämpöön sekä talokohtainen lämpöpumppu. Kaukolämpöön muuttamisen yhteydessä tuodaan esille myös alueellinen, perinteistä matalammalla lämpötilatasolla toimiva, kaukolämpöverkko. Tällainen verkko saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa kaksisuuntaisen lämmöntuotannon kyseisellä alueella. Työhön valittiin esiteltäviksi muutama aluelämpöverkko, joihin kehitysvaihtoehtoja myös peilataan.

Verkostoinvestoinnin suuruuden takia aluelämmön jatkaminen ainakin laajimmilla verkoilla on perusteltua. Kaukolämpömuutosta varten aluelämpökiinteistöille voidaan tarjota erilaisia asiakaslaiteasennuksia, joista tapauskohtaisesti valitaan kyseisen rakennuksen tiloihin sopivin. Työtä tehdessä käytiin kahdessa aluelämpötalossa kartoittamassa ilmavesilämpöpumpun soveltuvuutta aluelämmön korvaajaksi. Samalla työn tekijällä oli tilaisuus tutustua aluelämmön käytännön toteutukseen asiakaskiinteistössä

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100337212

Organisaatioprosessin muutos
Helin, Kati (2015)

Tutkimuksessa tarkasteltiin sähköiseen arkistointiin siirtymisen muutosprosessia Lahden kaupungin organisaatiossa vuosien 2013 – 2015 välillä. Tavoitteena oli selvittää kunnallisen organisaation sähköiseen arkistointiin siirtymisen vaatiman muutosprosessin toteutuksen ratkaisut sekä muutoksen vaikutukset hallinnollisiin prosesseihin.

Merkittävimmät havainnot prosessien muuttumiseen liittyen olivat, että arkistointia ei voi ajatella erillisenä prosessina asiakirjan elinkaaren lopussa, vaan sähköisessä toimintaympäristössä arkistointi sulautuu kiinteäksi osaksi organisaation kaikkea toimintaa. Arkistoinnin tapaa muutettaessa on otettava huomioon eri toiminnoille asetetut vaatimukset, kuten tietoturva, allekirjoitus, arkistointi, arkistossa asiointi sekä hävitys. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen muuttaa organisaation eri toimijoiden rooleja ja jossain kohden tuo säästöjä, mutta toisaalta vaatii organisaatiolta muuttumiskykyä. Osaltaan muutos vauhdittaa myös erilaisten toimintojen keskittämisen mahdollisuuksia.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/117188

Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen – Case: Lastulevytehtaan paluulauhde
Niemelä, Johan (2020)

Diplomityössä tutkittiin case-kohteen avulla teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä ja selvitettiin, kuinka paljon teollisuudessa on hukkalämpöpotentiaalia. Työssä esitettiin tavanomaisimmat hukkalämmön hyödyntämismenetelmät, investointi- ja kannattavuuslaskenta sekä mittarit, joilla hukkalämmön arvoa voidaan tarkastella sekä teollisuusyrityksen, että energiayhtiön näkökulmasta. Diplomityön tarkoituksena oli vähentää teollisuuden kynnystä lähteä mukaan takaisinmaksuajaltaan pidempiaikaisiin energiainvestointeihin ja löytää case-kohteen lastulevytehtaan paluulauhteessa syntyvälle hukkalämmölle kannattavin hyödyntämismenetelmä vaihtoehdoista: lastulevytehtaan korvausilman lämmitys, vaneritehtaan kuumavesisäiliön esilämmitys ja kunnan kaukolämpöverkkoon myynti.

Työn tuloksena kannattavin hyödyntämisratkaisu oli kunnan kaukolämpöverkkoon myynti. Lopuksi saatuja tuloksia skaalattiin osaksi isompaa kokonaisuutta ja pohdittiin, mitä toimenpiteitä hukkalämmön hyödyntämisen tehostaminen vaatii energiamarkkinoiden eri osapuolilta.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/160877

Kahden lämmitysjärjestelmiä valmistavan tuotantoyksikön toimintojen yhdistäminen kustannustehokkuuden lisäämiseksi
Sarka, Timo (2016)

Tämä työ käsittelee Oilon Oy:n tehtaan layout -suunnittelua, kun yhdistetään kaksi eri kiinteistössä toimivaa tuotantoyksikköä saman katon alle. Yksiköt ovat Hollolassa toimiva Oilon Home Oy ja Lahden pääkonttorissa toimiva Oilon Industry Oy. Yhdistämisellä haetaan säästöjä tuotantoyksiköiden välisistä logistiikkakuluista sekä kiinteistön vuokra- ja ylläpitokuluista ja samalla tehostetaan tehtaan sisäistä materiaalinkäsittelyä. Työn alussa perehdytään kirjallisuuden avulla siihen kuinka tuotanto on kehittynyt maailmalla lähihistorian aikana, jotta voidaan paremmin ymmärtää Oilon Oy:n nykytilanteeseen johtaneita syitä.

Koska Hollolasta saapuville tuotantolinjoille ei ole tarkoitus rakentaa uutta tuotantotilaa, pyritään tilaa vapauttamaan Lahden tehtaalta varastointia tehostamalla ja sen logistiikkaa helpottamalla. Tämän vuoksi vertaillaan yleisimpiä tavaroiden varastointi ratkaisuita sekä tutkitaan kuinka materiaalin käsittelyä voitaisiin tehostaa varastossa ja tuotantosuluissa. Varastoinnin tehostaminen ei kuitenkaan yksin riitä vapauttamaan tarvittavia tiloja, joten layout-muutoksen aikana rakennetaan myös kaksi uuttaa varastohallia. Uudessa layout-suunnitelmassa huomioidaan kunkin solun nykyiset ja tulevat tilantarpeet, sekä rakennetaan ne niin, että työvoimaa voidaan käyttää niissä joustavasti eri tuotteiden valmistamiseen.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604199927

Schlieren-kuvauksen hyödyntäminen MAG-hitsauspolttimen rakenteen kehittämisessä
Monto, Visa-Valtteri (2017)

Kaasusuojauksen häiriöt aiheuttavat hitsausvirheitä, kuten huokosia, hitsiaineen ja hitsin muutosvyöhykkeen haurastumista, roiskeita ja hitsin pinnanlaadun heikkenemistä. Kaasusuojauksen häiriöt mahdollistavat ilman pääsyn kosketuksiin sulan metallin kanssa ja muodostamaan haitallisia oksideja ja nitridejä hitsiin. Kaasusuojauksen häiriöt voivat johtua monesta tekijästä, esimerkiksi vioittuneesta kaasulinjasta, roiskeiden likaamasta kaasusuuttimesta tai liian suureksi säädetystä kaasun tilavuusvirrasta. Myös pistoolin kaasukanavien muotoilulla on suuri vaikutus kaasusuojan laatuun. Kuten likaantunut kaasusuutin ja liian suuri kaasun tilavuusvirta, myös epäoptimaalisesti muotoillut pistoolin kaasukanavat aiheuttavat pyörteitä kaasuvirtaukseen. Pyörteet taas mahdollistavat huoneilman imeytymisen kaasuvirtaukseen.

Tässä työssä tutkittiin MAG-hitsauspistoolin kaasuvirtausta schlieren-kuvauksen avulla. Schlieren-kuvauksen avulla paljaalle silmälle näkymättömän suojakaasuvirtauksen käyttäytyminen voidaan nähdä, jolloin hitsauspistoolin kaasukanavien muodot voidaan optimoida pyörteettömän kaasuvirtauksen mahdollistamiseksi. Työssä verrataan erilaisien kaasuholkkimallien ja diffuusorimallien vaikutusta kaasuvirtaukseen ja hitsin laatuun.

 Työn tutkimusosan hitsauskokeet ja kuvaukset tehtiin Kemppi Oy:n hitsauslaboratoriossa Lahdessa.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709268745

Ulkoistuksesta luopumisen kannattavuusarviointi panimoalan yrityksessä
Sorsa, Tuomas (2016)

Työ käsittelee lahtelaisen Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy:n yhden logistiikan osa-alueen ulkoistamisen  ja ulkoistuksesta luopumisen välistä kannattavuutta. Tällä hetkellä ulkopuolinen
yritys vastaa ravintola-astioiden pesu- ja varastointijärjestelyistä. Nyt laajentuneen
toiminnan ja kasvaneen kysynnän ansiosta selvitetään ulkoistuksesta luopumisen
mahdollisuutta yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona.

Vaihtoehtoisia toimintamalleja on kaksi. Ensimmäisessä yritys investoisi omaan
pesu- ja täyttöjärjestelmään ja vastaisi myös ravintola-astioiden logistiikasta kokonaisuudessaan.
Näin ollen ulkopuolisen toimijan hyödyntäminen ravintolaastioiden
logistiikassa jäisi pois. Toinen vaihtoehtoinen malli liittyy äskettäin
markkinoilla suosiota saaneisiin niin sanottujen yksisuuntaisten ravintola-astioiden
käyttöönottoon. Näitä astioita ei uudelleen pestä lainkaan, vaan käytön jälkeen hävitetään
edelleen kierrätettäväksi.

Diplomityön lopussa arvioidaan eri mallien välistä kannattavuutta taloudellisin
perustein. Tämän lisäksi mallien välistä kannattavuutta arvioidaan taloudellisten
mittareiden ulkopuolisilla tekijöillä, esimerkiksi ulkoistuksesta luopumisen vaikutuksia
muuhun jäljelle jäävään yhteistyön. Lopussa annetaan myös toimintaohjeet
tulevaa varten
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016051612369

Vaneritehtaan tuotannon mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen
Hänninen, Jouni (2019)

Toimivaa suorituskyvyn mittaamista voi pitää yhtenä tärkeimmistä yrityksen menestystekijöistä ja on edellytyksenä yrityksen tavoitteiden toteuttamisessa ja seurannassa. Tuotannon mittaus- ja raportointijärjestelmät ovat osa teollisuusyrityksen suorituskyvyn mittaamisen kokonaisuutta. Tässä työssä kartoitettiin kohdeyrityksen vaneriteollisuuden käytössä olevia tuotannon suorituskyvyn mittaamisen järjestelmiä ja etsittiin keinoja parantaa niiden toimintaa.

Tietopohja suorituskyvyn mittaamisen teoriaan saatiin tutustumalla aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin. Työn empiirinen osa tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksen vaneriliiketoiminnan eri rooleissa toimivia henkilöitä. Tutkimuksella selvitettiin henkilöiden työssään käyttämät tuotannon mittarit ja raportointijärjestelmät sekä niiden merkitys eri työtehtävissä. Lisäksi työssä voitiin teorian ja haastattelututkimuksesta saadun aineiston avulla esittää kohdeyrityksen tuotannon mittaamisen ja raportoinnin keskeisiä kehityskohteita.

Case UPM Plywood

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102935722

Laadunhallintajärjestelmän suunnittelu : case: Sähkö-Lahti Oy
Kaivola-Pursiainen, Anna (2019)

Diplomityön tavoitteena oli suunnitella Sähkö-Lahti Oy:lle ISO 9001:2015 -standardin vaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä. Lisäksi osatavoitteena oli tutkia ISO 14001:2015 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän mahdollista integraatiota osaksi yhteistä johtamisjärjestelmää. Työn teoriaosuudessa perehdyttiin laatuun ja laadunhallintaan, prosessiajatteluun sekä ISO 9001 ja ISO 14001 standardien sisältöön ja vaatimuksiin. Lisäksi tutkittiin integraatioprosessin tuomia hyötyjä ja haasteita pk-yrityksen näkökulmasta. Työn soveltava osuus koostui yrityksen nykytila-analyysistä ja laadunhallintajärjestelmän suunnittelusta, jonka olennaisin osa oli laatukäsikirjan sekä sitä tukevien asiakirjojen laatiminen. Nykytila-analyysia varten yrityksen henkilökuntaa haastateltiin ja toimintaa seurattiin, jotta yrityksen prosessit voitiin tunnistaa ja kuvata.

Tutkimuksen tuloksena saatiin luotua laadunhallintajärjestelmää varten tarvittava dokumentaatio. Yritys saa tehdystä laatukäsikirjasta rungon kehitystyölleen, minkä avulla se voi jatkaa itsenäisesti laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa sekä myöhemmin mahdollista sertifiointia.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946264

Kustannuslaskentamallin kehittäminen yrityksessä tapahtuvan merkittävän tuotantoinvestoinnin johdosta – Case Isku Yhtymä Oy
Mattila, Timo (2015)

Työn tavoitteena oli kehittää case-yrityksen kustannuslaskentamallia tilanteessa, jossa yrityksen tuotanto muuttuu merkittävästi suuren tuotantoinvestoinnin vaikutuksesta. Työ koostuu teoreettisesta kirjallisuuskatsauksesta ja sitä soveltavasta empiirisestä case-tutkimuksesta. Tarkastelun kohteena on yrityksen nykyinen kustannuslaskentamalli ja sen ongelmat. Näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan hahmottelemalla uuden kustannuslaskentamallin perusteita.
Merkittävin muutos kustannuslaskennassa tapahtui erityisesti välillisten kustannusten allokoinnin kohdalla, jossa useassa merkittävässä kustannuserässä pystyttiin löytämään tapa allokoida kustannukset jopa tuotteille asti. Empiriassa teoriapohjana käytettiin pääasiassa Robert Kaplanin vuonna 2004 luomaa toimintokohtaisen kustannuslaskennan kehittyneempää mallia (TDACB).
Case-yrityksen kustannuslaskenta oli perustunut aiemmin standardikustannuslaskentaan ja huomattavien yleiskustannuskertoimien käyttöön. Kehittämällä kustannuslaskentaa, voidaan estää virheellisten päätösten tekeminen ja antaa koko organisaatiolle parempaa kustannusinformaatiota.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501261255

Kestävä kehitys

Jätehuoltosuunnitelman laatiminen elektroniikka-alan yritykselle
Kohonen, Janne (2010)

Sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset eivät yleensä kuormita merkittävästi ympäristöä, sillä teollisuudenalan suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat alihankkijoiden ja komponenttivalmistajien toiminnasta. Yritysten oma toiminta perustuu pitkälti tuotekehitykseen ja tuotteiden loppukokoonpanoon valmiista komponenteista. Syntynyt jäte on tyypillisesti pääosin pakkausjätettä, metalleja, kaatopaikkajätettä ja vähäisessä määrin myös ongelmajätettä. Vähäisen ympäristökuormituksen johdosta yrityksiltä ei yleensä vaadita ympäristölupaa.

Diplomityössä laadittiin jätehuoltosuunnitelma elektroniikka-alan yritykselle. Työ suoritettiin Kemppi Oy:n toimeksiannosta Lahdessa. Jätehuoltosuunnitelman noudattaminen parantaa yrityksen julkisuuskuvaa ja tuo kustannussäästöjä. Toimivan suunnitelman laatiminen vaatii kuitenkin aikaa ja muita resursseja. Jätehuollon toimivuus on tarkistettava säännöllisesti, etenkin silloin kun yrityksen toiminnan painopiste muuttuu.

Käytännön osuudessa kartoitettiin edellisvuosien jätemäärät ja yrityksen jätehuollon tila. Jätehuoltosuunnitelman laatimiselle oli selkeä tarve, koska jätehuolto perustui osin kirjoittamattomiin sääntöihin ja vanhoihin tottumuksiin. Syntypaikkalajittelua tehostettiin lisäämällä jäteastioita ja -pisteitä jätteiden syntypaikoille. Lajittelua parannettiin myös laatimalla selkeät ohjeet ja kouluttamalla työntekijöitä.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/63049

Ravinteiden kiertotalous Päijät-Hämeessä
Nurmi, Annika (2017)

Työssä selvitettiin typpeä ja fosforia sisältäviä biologisia virtoja Päijät-Hämeessä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa maakunnan ravinteiden kiertotalouden tilasta ja potentiaalista. Tarkastelu kohdistettiin neljään pääkategoriaan: metsätalous, maatalous, energia ja jätteet.

Ravinteet kiersivät pääasiassa maataloudessa lantana ja jätehuollossa biokaasulaitoksen kierrätysravinteina. Alueen ravinteiden kiertotaloudessa on nykytilaa enemmän potentiaalia, mutta keinolannoitteiden tarvetta ei pystytä kokonaan korvaamaan kierrätysravinteilla. Kiertotalouden kehittämisen kannalta tärkeintä olisi hävikkien pienentäminen ja ohjaaminen takaisin ravinnehyötykäyttöön.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/130780

Sinfoniaorkesterin hiilijalanjälki. Case: Sinfonia Lahti
Virolainen, Pilvi (2015)

Diplomityön tavoitteena on selvittää sinfoniaorkesterin toiminnan merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet sekä kuinka kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja/tai kompensoida niin, että voidaan saavuttaa hiilineutraalius.

Diplomityössä esitetään ensin hiilijalanjälkilaskentaa ja musiikkiteollisuutta yleisesti, jonka jälkeen selvitetään case-tutkimuksena Sinfonia Lahden hiilijalanjälki. Vaikka Sinfonia Lahden merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet ovat liikenne sekä energiankulutus, päästövähennyksiä tulee tehdä pysyvästi kaikista mahdollisista toiminnoista. Erityisen tärkeää on saada sidosryhmät osallistumaan sinfoniaorkesterin asettamiin vähennystavoitteisiin. Kompensoinnilla on merkittävä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Tällä hetkellä maailman sinfoniaorkesterit eivät aktiivisesti pyri hiilineutraaliin toimintaan.

 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120121146

Kotitalouksien uudet rutiinit: kuinka lähiruokakiinnostus kääntyy ostoihin?
Haukilahti, Kamilla (2020)

Tämä pro gradu -tutkielma etsii syitä lähiruoan kuluttamiselle. Esiin on nostettu syitä, jotka ovat vaikuttaneet kotitalouksien kulutustottumuksiin niin voimakkaasti, että ne ovat muuttaneet rutiineja kuluttaa lähiruokaa aikaisempaa enemmän. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, mitkä tekijät ovat suurimpia esteitä kulutustottumusten muuttumattomuuteen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja siihen haastateltiin kahdeksaa kotitaloutta, jotka käyttävät lähiruokaa viikoittain. Haastateltavat ovat eri ikäisiä ja he asuvat erikokoisissa kotitalouksissa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueilla.

Tutkimustulokset osoittivat, että saatavuuden paraneminen sekä arvomaailman muutos ovat kaksi eniten kotitalouksien ostopäätöksiin vaikuttavaa tekijää. Haastateltavat korostivat, että ohjeistuksella ja tiedottamisella voitaisiin myös saada muutosta aikaan. Kulutusrutiinien esteenä ovat edelleen oikean tiedon puute sekä useiden kuluttajien negatiivinen asenne. Lähiruoka on kiinnostava aihe, joten olisi mielenkiintoista tutkia myös yksilöiden vaikutusta kotitalouksien rutiinien muuttumiseen sekä lähiruoan kulutussyiden eroja eri alueilla Suomessa.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006052555

Hyönteisproteiinien liiketoimintamahdollisuudet ja haasteet osana ruokajärjestelmän kestävyysmuutosta
Markus Hakkarainen (2019)

Tässä diplomityössä tutkitaan hyönteisproteiinien kestävää liiketoimintakäyttöä ja sen edistämistä Päijät-Hämeessä. Työ keskittyy Päijät-Hämeen alueeseen, mutta tulosten voidaan odottaa pätevän koko Suomessa. Hyönteiset nähdään uutena monipuolisena ja ekologisena lisänä proteiinimarkkinoilla, mikä voi haastaa nykyistä proteiinijärjestelmää. Kestävyysmuutostutkimuksen keskeisenä tavoitteena on käsitteellistää ja selittää, miten radikaaleja muutoksia voi tapahtua yhteiskunnallisten toimintojen täyttyessä.

Haastattelututkimuksessa haastateltiin neljää eri hyönteisalan toimijaa Suomessa. Tuloksista analysoitiin eri teemoja ja niitä kohdennettiin mahdollisuuksiin, pullonkauloihin ja odotuksiin. Suomessa ala on vasta alussa, ja vaikka hyönteiset tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvike- ja rehukäytössä on niiden valtavirtaistumisella vielä paljon haasteita. Haastattelujen perusteella suurimpia haasteita hyönteisproteiinien käytön valtavirtaistumiselle ovat kysynnän puute kuluttajamarkkinoilla, ennakkoluulot, hinta, ja teknologian puute.

https://lutpub.lut.fi/handle/10024/159765

Vähähiilisen asumisen kehittäminen käyttäjän näkökulmasta
Claudelin, Anna (2016)

Asumisen osuus Suomen vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 15 %, joten myös kuluttajilla on merkittävä rooli tavoiteltaessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavia päästövähenemiä. Tässä diplomityössä tunnistetaan vähähiilisen asumisen kehittymisen esteitä ja tarkastellaan niiden toteutumista omakotitaloalueilla Lahden seudulla. Lisäksi selvitetään kuluttajien asenteita energiansäästötoimenpiteitä ja energiantuotantoteknologioita kohtaan.

Työn tulokset pohjautuvat kahdella Lahden omakotitaloalueella toteutettuun kyselytutkimukseen. Tulosten perusteella merkittävimmät tekijät, jotka edesauttaisivat vähähiilisen asumisen kehittymistä, ovat parempi tieto mahdollisista saavutettavista vuosittaisista säästöistä sekä aiheutuvista kustannuksista. Tuloksista käy ilmi myös tiedontarve uusiin teknologioihin liittyen. Tuloksien pohjalta selvitettiin elinkaariarviointia käyttäen, että kyselytutkimuksen alueella voitaisiin saavuttaa noin 18 prosentin suhteellinen vähenemä vuosittaisissa kasvihuonekaasupäästöissä, mikäli työssä tunnistettuja vähähiilisen asumisen esteitä saataisiin purettua. Vähenemä perustuu sellaisten energiaratkaisujen toimeenpanoon, joiden toteuttamisesta käyttäjät ovat kiinnostuneita tai joita he ovat harkinneet.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725609

Ympäristötutkimus

Kasvityypin vaikutus kaupunkimaaperän orgaanisen aineksen, hiilen ja typen dynamiikkaan eri biomeissa
Auranen, Janne (2020)

Maaperä tuottaa elintärkeitä ekosysteemipalveluita, joista yksi tärkeimmistä on sen kyky sitoa hiiltä ja ravinteita. Maaperän merkitys korostuu etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa muun muassa tiivistyvän rakentamisen vuoksi viheralueiden osuus kaupungin pinta-alasta vähenee.

Tutkimus toteutettiin osana laajempaa PARKTRAITS-tutkimushanketta kolmessa eri biomissa sijaitsevassa kaupungissa: boreaalisen biomin Lahdessa (Suomi), lauhkean biomin Baltimoressa (USA) ja trooppisen biomin Singaporessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: 1) onko kasvityypillä vaikutusta maaperän ominaisuuksiin eri biomeissa ja niiden eri habitaattityypeissä, (metsä, nuori- ja iäkäs puisto), sekä 2) voivatko erot kasvityyppien aiheuttamissa maaperäprosesseissa (karikkeen hajotusnopeudessa ja/tai juurituotannon määrässä) selittää mahdollisia eroja.

Tutkimukseni osoitti, että globaalitasolla maaperän eloperäisen aineksen määrä kytkeytyy karikkeen hajoamisnopeuteen: trooppisen biomin eloperäisen materiaalin määrät olivat vähäisiä hajotusnopeuden ollessa suuri, kun boreaalisella biomilla hidasta hajotusta ilmensi korkea maan eloperäisen aineen pitoisuus. Habitaattitasolla kontrollimetsissä kasvityyppi vaikutti maaperän eloperäisten ainesten pitoisuuksiin, mutta kaupunkipuistoissa vaikutusta ei ilmennyt tai se oli vähäinen. Puiden kyky muokata maaperän ominaisuuksia ja prosesseja oli kaupunkipuistoissa globaalisti heikompi kuin luonnon ekosysteemeissä, mikä todennäköisesti johtui puistoihin kohdistuvista alituisista ihmisperäisistä häiriöistä kuten lehtikarikkeen haravoinnista.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317432

Fosfo- ja glykolipidien määrittäminen mikrolevistä (Euglena gracilis ja Selenastrum sp.) LC-ELSD- ja LC-MS-menetelmillä.
Kekäläinen, Johanna (2020)

Mikrolevät ovat yksisoluisia organismeja, jotka sisältävät lajista ja kasvatusolosuhteista riippuen proteiineja 25–63 % kuivapainosta, lipidejä 2–25 % kuivapainosta, hiilihydraatteja 35–57 % kuivapainosta ja kivennäisaineita 6–30 % kuivapainosta. Mikrolevien koostumusta sekä mikrolevien lipidien uuttoa on tutkittu aiemmin Helsingin yliopistossa, ja näissä tutkimuksissa on herännyt tarve lisätiedolle mikrolevien poolisista lipideistä.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että Selenastrum sp. -mikrolevän kokonaislipidipitoisuus oli suurempi kuin E. gracilis -mikrolevän. Molemmilla lajeilla eniten rasvahappoja oli poolisissa lipideissä ja molempien lajien rasvahappokoostumukset vaihtelivat kasvatuserästä ja -olosuhteista riippuen. Kehitetyllä LC-ELSD-menetelmällä mikrolevänäytteiden poolisten lipidien profiileissa erotettiin monogalaktosyylidiasyyliglyseroli (MGDG) ja fosfolipidit luokkana.

Tulosten perusteella MGDG vaikuttaisi olevan yleisin glykolipidi tutkituissa mikrolevänäytteissä ja fosfatidyylietanolamiini yleisin fosfolipidi. Glyko- ja fosfolipidiluokissa ei ollut eroa mikrolevälajien tai kasvatuserien välillä. Mikrolevien MGDG:t vaikuttivat sisältävän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja fosfolipidit tyydyttyneitä tai kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Lisätutkimusta tarvitaan poolisten lipidien kvantitatiiviseen määrittämiseen ja menetelmän kehittämiseen fosfolipidien erottumisen osalta.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319037

Kirjanpainaja Lahdessa: Kuinka tuho näkyy?
Viitanen, Mia (2015)

Kaarnakuoriaiset (Coleoptera: Scolytidae), joihin kirjanpainaja (Ips typographus L.) kuuluu, ovat Suomessa merkittäviä metsien tuhohyönteisiä. Kirjanpainajan on helpompi iskeytyä ja lisääntyä onnistuneesti, jos metsäkuusi (Picea abies (L.) Karst) heikentyy iän tai tuhon seurauksena. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan kirjanpainajan aiheuttamien kuusikkotuhojen laajuutta Etelä-Suomessa Lahden kaupungin taajamametsissä vuonna 2012.

Tutkimuksen tarkoituksena on käyttää kirjanpainajan pyyntiin kehitettyjä menetelmiä, kuten feromoniansa- ja pyyntipuumenetelmiä, seurannassa ja tuhojen alentamisessa. Tutkimuksen aikana feromoniansoilla saatiin kaikkiaan 1 136 000 kirjanpainajaa. Feromoniansoista saatujen tuloksien perusteella kirjanpainajaa oli alueella runsaasti. Molemmat pyyntimenetelmät, feromoniansat ja pyyntipuukasat, olivat toimivia ja menetelmät tukivat toisiaan. Tuloksista päätellen ne myös estimoivat alueen kirjanpainajatiheyden samansuuntaisiksi toisistaan riippumatta. Koealamittauksien perusteella alueen puissa esiintyi pihkavuotoa, harsuuntumista ja iskeytymiä. Kullakin koealalla kaadettiin kaksi puuta, joiden kaarnakuoriaiset inventoitiin. Yhdestäkään kaadetusta puusta ei löydetty iskeytymiä. Tämä viittaa siihen, että puiden ulkonäön perusteella ei voida varmasti päätellä kirjanpainajapopulaation alueellista tiheyttä.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201602161158

Suomen matalapohjaveden lämpötila, siihen vaikuttavat tekijät ja valtakunnallisen lämpötilakartoituksen käyttökelpoisuus geoenergiapotentiaalin arvioinnissa
Hietula Sini (2019)

Huoli fossiilisten polttoaineiden riittävyydestä, kohoavat energian hinnat ja ilmastonmuutos ovat yhdessä Euroopan unionin asettamien direktiivien kanssa lisänneet uusiutuvien energiamuotojen käyttöä niin Suomessa kuin muualla maailmalla. Tätä myöden myös geotermisen energian hyödyntäminen on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Työn tarkoituksena on kartoittaa Suomen matalapohjaveden lämpötilajakauma ja pohtia kartoituksen käyttökelpoisuutta Suomen geoenergiapotentiaalin arvioinnissa. Lähtöoletuksena on, että lämpötilat viilenevät mentäessä etelästä pohjoiseen, ja että kaupungistumisesta johtuva lämpösaarekeilmiö nostaa pohjaveden lämpötiloja suurissa kaupungeissa. Työn toisena tarkoituksena on analysoida pohjaveden lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi pohjavesialueen pinta-alaa, muodostumatyyppiä ja muodostuvan pohjaveden määrää.

Työn tuloksina olivat kolme karttaa Suomen matalapohjaveden lämpötiloista ja niiden muutoksesta kahdella eri vuosituhannella. Lämpötilat olivat selkeästi kohonneet 2000-luvulla verrattuna 1900-lukuun. Syynä tähän vaikuttaisi olevan muun muassa ilmastonmuutos ja kaupungistuminen. Pohjaveden lämpötilat vaihtelivat 1900-luvulla 2,2–8 °C välillä ja 2000-luvulla 2,2–10,1 °C välillä. Pohjaveden lämpötilaan vaikutti eniten Suomen sijainti pohjoisilla leveyspiireillä ja pohjaveden havaittiin noudattelevan maanpinnan keskilämpötilaa.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että Suomen matalapohjavettä voidaan hyödyntää sekä lämmitys- ja viilennysenergiana ympäri maata. Lämmitysenergiaksi pohjavesi sopii kuitenkin parhaiten maan eteläosissa. Lämpimimmät vedet löydetään Suomen lounaiselta rannikkoalueelta ja viileimmät Lapista. Lämpösaarekeilmiö voi kuitenkin kohottaa vesien lämpötilaa kaupungeissa ja siten lisätä energiapotentiaalia pohjoisemmillakin alueilla. Koska matalapohjavesi on helposti tavoitettava ja runsaana esiintyvä uusiutuva luonnonvara Suomessa, tulisi se huomioida tulevaisuudessa entistä paremmin energialähteenä. Tulevaisuudessa Suomen pohjaveden lämpötilan tutkimusta voitaisiin jatkaa esimerkiksi kartoittamalla eri vuosikymmenten pohjaveden keskilämpötilat, jolloin voitaisiin selvittää pohjaveden lämpötiloissa tapahtunutta muutosta ajan suhteen

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904081601

Lihaluujauhokäsittelyn vaikutus raskasmetallien liukoisuuteen
Saartama, Vili (2019)

Maaperän saastuminen ihmisen toiminnan seurauksena on vakava ympäristöongelma. Pilaantuneista kohteista moni on sekasaastunut. Tämänkaltaisissa kohteissa orgaanisten haitta-aineiden lisäksi maassa saattaa olla myös raskasmetalleja. Tavanomaiset saastuneen maaperän kunnostusmenetelmät, kuten massanvaihto, ovat usein kalliita ja ekologisesti kestämättömiä. Monet biologiset kunnostusmenetelmät ovat taloudellisempia ja aiheuttavat kohteiden ekosysteemille vähemmän vahinkoa. Näiden menetelmien käyttö Suomessa on kuitenkin suhteellisen vähäistä niihin liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Yksi biologinen maaperän kunnostusmenetelmä on biostimulaatio, jossa maan luontaisen mikrobipopulaation hajotustoimintaa pyritään nopeuttamaan.

Tutkielmassa suoritettiin mikrokosmoskoe ja suuremman mittakaavan koe lysimetreillä Soilia-maaperäntutkimusasemalla. Kokeissa selvitettiin, miten lihaluujauhon sekoittaminen raskasmetalleilla saastuneeseen maahan vaikuttaa näiden metallien liukoisuuteen veteen. Kokeissa selvisi, että lihaluujauholla on suuri vaikutus joidenkin metallien liukoisuuteen. Metalleista erityisesti rautaa ja mangaania liukeni suuria pitoisuuksia sekä mikrokosmoskokeissa, että lysimetrikokeissa. Fosforia uuttui enemmän lihaluujauholla käsitellystä maasta, mutta määrä ei ollut ympäristön kannalta merkittävä. Mangaanin ja raudan liukoisuuden kasvu johtuivat todennäköisesti hapettomien olojen muodostumisesta maaperään lihaluujauhon lisäyksen tehostaman mikrobitoiminnan vaikutuksesta. Metallien liukoisuuden runsas kasvu voi aiheuttaa riskejä pohjavedelle. Fytoakkumulaatio tai elektrokineettinen kunnostus voisivat soveltua biostimulaatiota tukeviksi kunnostusmenetelmiksi kohteessa, joka on saastunut sekä hiilivedyillä, että raskasmetalleilla.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910303811

Lahden Ruuhijärven maisemaselvitys: Maisema osana maankäytön suunnittelua
Mäkinen, Niko (2019)

Maisemaselvitykset ovat keskeisiä maankäytön suunnittelua tukevia perusselvityksiä maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132, MRL) mukaisen suunnittelujärjestelmän jokaisella kaavatasolla. Maisemien vaaliminen ja maisemavaikutusten arviointi aluesuunnittelussa ja rakentamisessa ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta maisemia hyödynnetään ja käytetään kestävästi myös tulevia sukupolvia ajatellen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli laatia maisemaselvitys Lahden Ruuhijärven alueelle, joka on tarkoitus saattaa koko nykyisen Lahden kaupungin kattavan yleiskaavoituksen piiriin.

Maisema-analyysi tuotti tietoa Ruuhijärven luonnonolosuhteista, alueen historiasta ja nykyisestä maankäytöstä. Maaseutumaisen Ruuhijärven alue jaettiin maisemarakenteensa ja maisemakuvansa perusteella neljään maisematyyppiin. Maisema-analyysi päätyi tulokseen, jossa Ruuhijärven alueen jatkokehittämistä suositeltiin jatkettavan maaseudun, kulttuurimaiseman ja historiallisen kerroksellisuuden ehdoilla. Elävän maaseudun ja kulttuurimaisemien säilyminen vaativat maankäytön suunnittelulta laatua, avoimuutta ja asiantuntijuutta. Maiseman tulkinta ja arvottaminen on aina subjektiivista ja sidonnaista tulkitsijaan ja arvottajaan. Maisema on laaja maantieteen käsite, jonka tutkiminen ja tulkinta ei koskaan ole yksinkertaista tai yleistettävissä. Jokainen fyysistä maisemaa aistiva tulkitsee maiseman subjektiivisesti, antaen maisemalle sen henkisen ulottuvuuden ja merkityksen omien arvojensa, kokemustensa ja muistojensa ohjaamana. Fyysisesti maisemat ovat olemassa itsessään, mutta ne saavat merkityksensä ja todellisuutensa aistijansa ja tämän elämismaailman kautta. Holistinen maisemakäsitys pyrkii huomioimaan maiseman monipuolisuuden ja kahtiajakoisuuden: sekä havainnoijasta riippumattoman objektiivisen maiseman että havainnoijan luoman subjektiivisen maiseman

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905151963

Hautausmaan symboliikka maisemasuunnittelun perustan : tapaustutkimus Lahden Levon hautausmaalla
Puustjärvi, Eeva (2014)

Tämä tutkimus käsittelee sitä, kuinka maisemasuunnittelun keinoin luonnonmukaisella hautausmaalla voidaan ilmentää hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä. Nämä arvot ja merkitykset kumpuavat vanhoista perinteistä, kirkon nykypäivän arvoista sekä hautausmaalla liikkuvien ihmisten toiveista ja odotuksista. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa luodaan käsitteistö sille, kuinka hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä voidaan symbolisesti ilmentää luonnonmukaisessa hautausmaamaisemassa.

Tutkimuskohteena on noin 14 hehtaarin metsäalue, jonne Levon hautausmaan on tarkoitus laajentua tulevina vuosikymmeninä. Kehittämissuunnitelman pohjaksi laaditaan kartta-aineistoja ja maastohavaintoja hyödyntämällä maisemarakenneanalyysi. Kehittämissuunnitelmassa esitetään alueen maisemalliset lähtökohdat sekä ehdotukset siitä, miten maisemaa tulisi kehittää, jotta se ilmentäisi haluttuja arvoja ja merkityksiä. Kehittämissuunnitelma painottuu maiseman symboliikkaan ja metsänhoidollisiin toimenpiteisiin.

 Levon tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että hautausmaan symboliikka tarjoaa hyvän lähtökohdan hautausmaan maisemasuunnittelulle. Luonnonmaisema tarjoaa paljon hautausmaihin liitettyjä arvoja ja merkityksiä ilmentäviä symbolisia elementtejä, joita maisemasuunnittelulla voidaan korostaa. Maiseman symboliikkaa hyödyntämällä voidaan luoda omaleimaisia maisemia, jotka tarjoavat kiinnittymiskohtia ihmisille ja heidän muistoilleen. Merkitykselliset maisemat vahvistavat osaltaan paikallisidentiteettiä. Maisemilla on vahva vaikutus ihmisten mielialoihin. Onnistunut hautausmaamaisema lohduttaa ja tukee omaisia surussaan valaen toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Samalla se ilmentää kunnioitusta vainajia kohtaan, pyhyyttä sekä yhteyttä taivaan ja maan välillä. Maiseman symboliikan hyödyntäminen maisemasuunnittelussa vaatii kuitenkin suunnittelijalta paneutumista maiseman kulttuurisiin merkityksiin.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212174

Eri-ikäisten komealupiinikasvustojen vaikutus alkuperäiseen kasviyhteisöön
Hämäläinen, Maria (2020)

Haitalliset vieraslajit aiheuttavat muutoksia luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemien toimintaan sekä niiden tarjoamiin ekosysteemipalveluihin vaikuttamalla esimerkiksi elinympäristöihin, ravintoketjuihin ja kilpailuasetelmiin. Haitalliset vieraskasvit voivat syrjäyttää alkuperäisiä kasveja kilpaillessaan niiden kanssa tilasta ja resursseista. Lisäksi vieraskasvit voivat heikentää paikallisten lajien elinmahdollisuuksia muokkaamalla ekosysteemejä niille sopimattomiksi. Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on yksi yleisimmistä vieraskasveista Suomessa. Tämä kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kasvi on levinnyt jo vuosikymmenien ajan erityisesti tienpientareilla ja joutomailla.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää eri-ikäisten komealupiinikasvustojen vaikutuksia alkuperäiseen kasvillisuuteen sekä yhteisötasolla että eri lajiryhmissä. Komealupiinilla ei ollut huomattavaa vaikutusta kasviyhteisöjen rakenteeseen tai lajimääriin. Komealupiini vähensi kuitenkin kuivien elinympäristöjen lajien sekä generalistien peittävyyksiä. Komealupiinin peittävyys ei vähentynyt kasvuston ikääntyessä. Komealupiini ei vaikuttanut kovin voimakkaasti elinympäristöönsä, mikä johtui todennäköisesti siitä, että komealupiinin peittävyydet olivat melko vähäisiä (keskimäärin 35 % ± SD 12). Tämän tutkimuksen perusteella komealupiinin vaikutukset tälläisessä kuivassa elinympäristössä eivät ole kovin voimakkaat, mikäli sen peittävyys on vähäinen. Luultavasti komealupiinin haitallisuus liittyykin juuri sen kykyyn muodostaa tiheitä kasvustoja. Komealupiinin torjunnassa olisikin tehokkainta keskittyä niihin alueisiin, joissa komealupiini muodostaa tiheitä kasvustoja. Toisaalta huomiota tulisi kiinnittää myös paikkoihin, joissa kasvaa etenkin uhanalaisia kuivien elinympäristöjen lajeja sekä lajeja, jotka pärjäävät heikosti lajienvälisessä kilpailussa.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202007033598

Lahopuun määrä ja laatu Lahden kaupunkimetsissä: indikaatiot monimuotoisuudelle
Kolu, Suvi (2019)

Yksi aikamme suurimmista ongelmista on biodiversiteetin nopea köyhtyminen. Suurin uhka lajiston monimuotoisuuden vähenemiselle ovat elinympäristöjen sirpaloituminen ja katoaminen. Suomessa suurin yksittäinen syy metsälajien harvinaistumiselle ja uhanalaistumiselle, sekä toiseksi yleisin syy lajien katoamiselle, on metsiemme käytön tehostumisen myötä vähentynyt lahopuun määrä ja laatu.

Tässä tutkimuksessa lahopuuston diversiteettiä, eli määrä ja laatua tutkittiin hoidetuissa ja hoitamattomissa kaupunkimetsissä, sekä luonnontilaisen kaltaisissa metsissä. Metsien lahopuujatkumon ja luonnontilaisuuden määrityksessä käytettiin apuna metsien luonnontilaisuudesta indikoivia kääpälajeja. Lahopuuston tilavuus, kappalemäärä ja diversiteetti erosivat merkittävästi eri metsäluokkien välillä. Lahopuuston tilavuus oli pienin hoidetuissa kaupunkimetsissä 12,09 m3/ha, keskiverto hoitamattomissa kaupunkimetsissä 60,50 m3/ha ja suurin luonnontilaisen kaltaisissa metsissä 72,03 m3/ha. Suurin lahopuun tilavuus 181,85 m3/ha mitattiin luonnontilaisen kaltaisessa metsässä ja matalin 1,69 m3/ha hoidetussa kaupunkimetsässä. Lahopuiden ja lahopuukappaleiden määrä oli pienin hoidetuissa kaupunkimetsissä, noin 3 kertaa suurempi hoitamattomissa kaupunkimetsissä ja noin 5 kertaa suurempi luonnontilaisen kaltaisissa metsissä. Luonnontilaisen kaltaisissa metsissä oli hoidettuihin kaupunkimetsiin verrattuna yli 5 kertaa enemmän kuusi-, 8 kertaa enemmän koivu-, ja 6 kertaa enemmän haapalahopuuta, eikä hoidetuissa kaupunkimetsissä ollut lainkaan mäntylahopuuta. Luonnontilaisen kaltaisten metsien lahopuuston diversiteetti oli hoidettuihin kaupunkimetsiin verrattuna kolminkertainen. Lahopuuston diversiteetin ja indikaattorikääpien esiintymien perusteella metsien rakenteellinen ja lajistollinen monimuotoisuus oli huomattavasti korkeampi luonnontilaisen kaltaisissa metsissä kuin kaupunkimetsissä, erityisesti hoidetuissa kaupunkimetsissä

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904151670

Orgaanisten yhdisteiden hajoaminen puhdistetun jäteveden hygienisointiin käytetyssä UV-käsittelyssä
Alitalo, Olga-Sofia (2017)

Ympäristöön päätyvät orgaaniset yhdisteet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Tällaisiin yhdisteisiin kuuluvat muun muassa lääkeaineet, kuluttajakemikaalit sekä muoviteollisuuden raaka-aineet. Nämä yhdisteet päätyvät vesistöihin pääasiallisesti jätevedenpuhdistamoiden epätäydellisten puhdistus prosessien seurauksena ja voivat aiheuttaa vesieliöille haittavaikutuksia jo pieninäkin pitoisuuksina.

Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia valittujen orgaanisten yhdisteiden esiintymistä Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä, niiden vuodenaikaisvaihtelua, sekä kyseisellä puhdistamolla käytössä olevan UV-käsittelylaitoksen tehokkuutta näiden yhdisteiden hajottamisessa.

Työstä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että puhdistettu jätevesi sisältää orgaanisia yhdisteitä pieninä pitoisuuksina ja UV-käsittely voisi olla potentiaalinen hajotusmenetelmä joillekin orgaanisille yhdisteille, kuten lääkeaineille. Veden uudelleenkäyttömahdollisuuksia on tulevaisuudessa pohdittava entistä tarkemmin ja tällaisten puhdistusmenetelmien kehittäminen on tärkeää.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111221