Niemen kampuksella ympäristöasioita tutkii tällä hetkellä monikulttuurinen kokoonpano. Berliiniläisen huippuprofessorin vanavedessä Lahteen saatiin alan osaamista Italiasta ja Etelä-Afrikasta.
Saksalaisen Stephan Pflugmacher Liman käyntikortin tavaaminen tuottaa haasteita jopa suomennettuna. Mies on nimittäin akvaattisen ekotoksikologian professori. Käytännössä tämä tarkoittaa vesien laadun tutkimusta erityisesti vesistöjen myrkkyjen näkökulmasta ja siksi Pflugmacher Lima on nyt Lahdessa. Kohteena on tietenkin lahtelaisille rakas Vesijärvi, jonka tilasta on kannettu huolta jo pitkään.
Tutkijana hän pitää Lahtea juuri sopivankokoisena eikä esimerkiksi poliittinen väittely ole lainkaan samalla tasolla kuin Berliinissä. Yhteistyö eri tahojen välillä sujuu täällä huomattavasti mutkattomammin. Myös Yliopistokampuksella on sama henki: asioita tehdään enemmän yhdessä. Saksalaisyliopistossa on selvästi toisistaan eriytyneitä ”kuppikuntia”.
– Halusin vaihtaa maisemaa uuteen maahan ja hain täältä professuuria. Muutin Lahteen lokakuussa ja viihdyn mainiosti. Rakastan lahtelaista asennetta! Kollegat ja kaupunkilaiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Oli myös hienoa saada jatko-opiskelijani Costanza tänne tekemään väitöskirjaansa.
Professorin vanavedessä Niemen kampukselle
Costanza Scopetani tutkii professori Pflugmacher Liman tavoin vesistöjen mikromuoveja Lahden Yliopistokampuksella Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Juuri mikroskooppisen pienet muovin osat aiheuttavat suurta haittaa päätyessään jäte- ja hulevesien joukossa vesistöihin. Pflugmacher Liman tiimissä vaikuttaa myös tutkija Maranda Esterhuizen-Londt, jonka kiinnostuksen kohteena on erityisesti vierasaineiden poistaminen vedestä siihen tarkoitukseen viljeltyjen sienikasvustojen avulla. Hänen ensivaikutelmansa kaupungista on, että täällä ollaan aidosti kiinnostuneita ympäristöasioista toisin kuin esimerkiksi hänen kotikaupungissaan ja siksi tutkijankin rooli on mieluinen.
Eri puolilla maailmaa työskennelleen professorin kehittämä Green Liver eli suomennettuna ”vihreä maksa” tarkoittaa systeemiä, jolla vesikasvit on saatu puhdistamaan muovia vesistöistä. Menetelmää on jo käytetty useissa maissa, kuten Brasiliassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Suomessa menetelmän käyttöön omat haasteensa tuo pohjoinen ilmasto.
”Lapsenne jäätyy hengiltä”
Maailmanluokan tutkimus, joka kuulostaa vaikealta, on vaikutuksiltaan äärimmäisen konkreettista. Ympäristömyrkkyjen tutkiminen hyödyttää aidosti ympäristökaupungiksi profiloituvaa Lahtea ja lahtelaisia. Mutta millainen Lahti on näille huipputieteentekijöille siviilissä? Mitä ensimmäiset kuukaudet uudessa kaupungissa ovat opettaneet? Ainakin sen, että sää Suomessa on vielä odotuksiakin kylmempi.
– Lastenvaateliikkeen myyjä ilmoitti suoraan, että noissa tamineissa lapsenne jäätyy hengiltä, kun hän näki millaiset ”talvivaatteet” olimme kaksivuotiaalle pojallemme ostaneet, hyväntuulinen professori nauraa.
Hän muistelee myös toista epäonnista kauppareissua, jolloin oli tarkoitus ostaa pullo hyvää punaviiniä viikonlopuksi. Kotona Lima huomasi, että maku oli aivan kamala. Tämä siksi, että hän oli ollut ostoksilla ruokakaupassa eli kyseessä oli alkoholiton mehuviini. Nyt hän jo muistaa mennä viiniostoksille Alkoon. Ja onneksi kaikissa käytännön asioissa lahtelaiset auttavat mielellään. Tämä lausunto saattaa yllättää lahtelaiset, mutta sitä todistavat myös Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Esterhuizen-Londtin ja italialainen Scopetani.
– Lahtelainen huumorintaju ja tapa puhua myös itsestään tuntuvat erityisen mukavilta. Myös lumi on ollut siihen tottumattomalle ihana uusi tuttavuus, vaikka kieltämättä olen kaivannut myös aurinkoa, Scopetani myöntää.
Vihreää pääkaupunkia edistämässä
Myös Esterhuizen-Londtin on nauttinut erityisesti kuluneen talven postikorttimaisemista. Näiden arkisten havaintojen lisäksi kolmikko tekee päivittäin merkittäviä havaintoja Lahden Yliopistokampuksen laboratoriossa. Ne liittyvät veden laatuun. Etsitään ratkaisuja vesistöjen lääkejäämiin ja runsasravinteisuuden aiheuttamiin ongelmiin.
Kolmikko uskoo vahvasti, että lahtelainen tapa tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen auttaa paitsi saamaan Vesijärven kuntoon, myös tekemään Lahdesta juuri niin hienon ympäristökaupungin kuin sen visioissa on. Samaa todistaa huhtikuun iloinen uutinen siitä, että Lahti on yksi kolmesta finalistista Euroopan komission järjestämässä Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -kilpailussa. Myös nämä tieteentekijät maailmalta antavat mielellään kaiken osaamisensa sen hyväksi, että Lahti menestyy kilpailussa loppuun asti.
Ehkä juuri näistä syistä Lahti vetää nyt alan tieteentekijöitä puoleensa magneetin lailla. Molemmilla naisilla on myös uskomaton sattumus Niemen kampukselta kerrottavaksi. He molemmat ovat törmänneet käytävillä myös muihin omista kotimaistaan tulleisiin kollegoihin täysin sattumalta, tietämättä edes, että hekin työskentelevät Suomessa ja Lahdessa. Kaikki tiet tuntuvat nyt vievän Lahteen.
Lue lisää professori Pflugmaceherista Helsingin yliopiston sivuilta
Juttu ja kuva Terhi Kangas. Juttu on julkaistu lyhennettynä Uusi Lahti -lehdessä 16.5.2018.
