Lahden 10-vuotisen Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemat näkyivät vahvasti konferenssin sisällöissä. Lukuisissa tutkimuksissa etsitään juuri nyt ratkaisuja, joilla on positiivinen vaikutus sekä ympäristön tilaan että ihmisterveyteen.
Kansainvälinen People and Planet -konferenssi päästiin tänä vuonna järjestämään Lahdessa ensimmäisen kerran live-tapahtumana. Pilottitoteutus webinaarina auttoi rakentamaan tapahtumasta entistä monipuolisemman – ja jopa lahtelaisjärjestäjien odotuksia suuremman.
– Alkuun tavoittelimme noin 70 asiantuntijan tapahtumaa, mutta aktiivisesti verkostoituneen organisaattorimme Marju Prassin ansiosta tapahtuma tavoitti noin 200 konferenssivierasta, joista peräti 40 prosenttia saapui ulkomailta, kertoo konferenssin tieteelliseen komiteaan kuulunut akatemiatutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta.
Kolmipäiväistä konferenssia järjestellyt Marju Prass toimii Lahden Yliopistokampuksella asiantuntijana vuonna 2022 alkaneessa Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa. Kymmenvuotisessa ohjelmassa kehitetään terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä arjen rakenteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat vastuullisia elämäntapavalintoja.
Puhakka viittaa Prassin hyvillä kansainvälisillä kontakteilla muun muassa Planetary Health Allianceen, The One Health 4 Cities ja ICLEI Europe -verkostoihin (Local Goverments for Sustainability) sekä GoGreen-Routes- ja GoGreenNext-hankkeisiin. Monissa niistä on Lahti paikallisine toimijoineen mukana.
Riikka Puhakka on yksi planetaarista terveyttä oman tutkimustyönsä kautta edistävä lahtelaistutkija, joka toimi konferenssissa Luonnon ja biodiversiteetin arvo ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle -teeman puheenjohtajana. Keskusteluun omien esitysten ja yhteisen paneelin kautta osallistui Jenni Lehtimäki Suomen Ympäristökeskuksesta, Emilia Rönkkö Oulun yliopistosta, Hans Orru Tarton yliopistosta sekä Federica Risi European Urban Knowledge Networkista.
Teorioista ratkaisuihin – uusia työkaluja kestävyystavoitteisiin
Puhakan lahtelainen tutkijakollega Ville Uusitalo LUT-yliopistosta johti puolestaan keskustelua terveellisen ja kestävän liikkumisen muutostarpeista. Hän kehuu konferenssin tasapainoista osallistujakuntaa: paikalla oli kansainvälisiä toimijoita ja tutkijoita, mutta myös kotimaisia ja vahvasti alueellisia organisaatioita juuri sopivassa suhteessa.
– Kuulin, että moni verkostoitui uusien ihmisten ja ennalta vieraiden organisaatioiden kanssa. Spontaaneille keskusteluille oli onneksi myös aikaa, vaikka ohjelma olikin runsas ja monipuolinen. Itseäni ilahdutti myös nuorten tutkijoiden runsas läsnäolo konkareiden joukossa. Monelle tämä oli ensimmäinen konferenssikokemus.
Riikka Puhakka ja Ville Uusitalo kiittelivät myös konferenssin ruokatarjoiluja, jotka noudattivat luonnollisesti planetaarista ruokavaliota. Kestävästi tuotettu kasvispainotteinen ruoka edistää myös terveyttä.
Uusitalon oma työ tutkijana keskittyy tällä hetkellä luontojalanjäljen laskemiseen yritysten palveluille ja tuotteille. Hänen tutkimusryhmänsä haluaa tarjota yrityksille myös käytännön suuntaviivoja luontojalanjäljen pienentämiseen luonnon monimuotoisuutta tukien. Parhaillaan on laskennassa myös Lahden kaupungin luontojalanjälki. Alustavia tuloksia Uusitalo lupaa toukokuulle, joten työ on jo hyvässä vaiheessa.
Ohjelman suunnitteluun osallistuneet Ville Uusitalo ja Riikka Puhakka kertovat, että konferenssin järjestänyt Lahden Yliopistokampus halusi tavoittaa tutkijoiden lisäksi käytännön sovelluksia kaupungeille tarjoavia tahoja. Olihan konferenssin yhdistävänä tavoitteena ”From Theory to Solutions”. Tähän ei päästä tutkijoiden keskinäisellä keskustelulla.
– Esimerkiksi Amber De La Haye Bax & Companysta esitteli yleisölle kaupunkisuunnittelutyökalua, jota on ilmeisesti Helsingissä jo päästy testaamaan. Se oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka tutkittua tietoa saadaan hyödynnettyä myös liiketaloudellisesti uusiin palveluihin.
Luontoyhteys parantaa kaikenikäisten terveyttä
People and Planet -yleisölle Riikka Puhakka esitteli posterilla myös omaa jo loppusuoralle päätynyttä akatemiatutkimustaan liittyen luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin nuorille. Tulokset osoittavat, että valtaosa nuorista kyllä liikkuu luonnossa, mutta elämäntapa on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Hyvin toimeentulevien perheiden lapset liikkuvat luonnossa eniten. Kantaväestö on löytänyt luontoliikunnan maahanmuuttajia paremmin osaksi arkeaan.
– Luonnon merkitys osana nuorten arkea tulee tunnistaa ja tunnustaa. Luonto on tärkeä myös nuorten hyvinvoinnille, ja moni kokee, että luonnossa on helppo olla oma itsensä. Nuorten luontoyhteys tarvitsee kuitenkin usein tukea ulkopuolelta. Erityisesti teini-ikäisten poikien kohdalla saattaa tulla ”notkahdus” ilman aikuisten aktivointia.
Lääkkeeksi notkahdukseen Puhakka tarjoilee yksinkertaisesti nuorten viemistä luontokokemusten äärelle. Jo kolmen päivän yhdeksäsluokkalaisille ja ammattikoululaisille järjestetyt vaellukset saivat osana tutkimusta monen kiinnostuksen luontoa kohtaan heräämään uudella tavalla. Lahdessa on onneksi runsaasti mahdollisuuksia luontokontakteihin.
Myös konferenssivieraat pääsivät tutustumaan näihin mahdollisuuksiin vapaaehtoisessa iltaohjelmassa. Yksi terveysmetsästä vaikuttunut konferenssivieras oli kaupunkisuunnittelun konsulttina työskentelevä Sofia Aivalioti Barcelonasta.
– Lahden kaupungissa on runsaasti luontoalueita, joista asukkaat saavat terveyshyötyjä, varmasti osin myös tiedostamattaan. Suurissa kaupungeissa, kuten New Yorkissa tai meillä Barcelonassa laadukkaiden viheralueiden saavuttamiseen arjessa tarvitaan enemmän ponnisteluja ja oikeaa asennetta. Muuten koko elämä saattaa kulua epäterveellisessä kaupunkiympäristössä, Sofia Aivalioti toteaa.
Kansainväliset vieraat pääsivät myös testaamaan saunan ja avannon terveysvaikutuksia. Espanjalainen Sofia Aivalioti (takana) pohti ranskalaiskollegoiden Eliabel Seysin ja Marlène Dussaugen kanssa omaa kylmänsietokykyään. Lopulta Aivalioti piipahti avannossa jopa kolmesti.
Omaa työtään ja parempaa tulevaisuutta ajatellen Aivalioti tutustuisi mielellään uuteen tutkimustietoon yhteiskunnallisten haasteiden luontopohjaisista ratkaisuista (NBS) sekä luontopohjaisten terapioiden hyödyistä. Tällaista tutkimustietoa olisi kiehtovaa yhdistää omaan työhön kaupunkisuunnittelussa.
Päättäjät kuulolla haasteiden äärellä
Lahden omista tutkijoista konferenssissa esiintyivät myös hyvinvointiteknologiaa terveydenhuollossa pitkään tutkinut Helinä Melkas LUT-yliopistosta ja sosiaaligerontologi Ilkka Pietilä Helsingin yliopistosta.
Pietilän johtamaan Sukupolvien ruokakäsitykset -tutkimukseen etsittiin syksyllä Lahden seudulta sukuja, joista löytyisi kolme sukupolvea kertomaan ruokavalinnoistaan sekä yhteiskunnan muuttuvista käsityksistä ruoan terveellisyydestä, luonnonmukaisuudesta ja kestävästä tuotannosta.
Erityisen arvokasta oli päättäjien läsnäolo konferenssissa. Kaupungintalon päättäjien paneelissa tuore Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, Lyonin apulaiskaupunginjohtaja Celine de Laurens, ICLEI:n Brysselin toimiston johtaja Peter Defranceschi ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pohtivat päättäjien roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelan tiistaipäivän avauspuheenvuoro ansaitsee ehdottomasti oman mainintansa osana onnistunutta konferenssia. Aplodeista ei tahtonut tulla lainkaan loppua, sillä Luontoaskel terveyteen -ohjelman primus motor todella osaa herättää yleisönsä. (Artikkelin pääkuvassa Haahtela vastailee edelleen yleisön kysymyksiin esityksen jo vaihduttua seuraavaan.)
Haahtela korosti, ettei luontokato ole vain jotain ihmisten ulkopuolella tapahtuvaa, vaan luontokato on jo käynnissä myös meissä itsessämme. Mikrobisto köyhtyy käsi kädessä vähentyneiden luontokontaktien kanssa.
Tätä faktaa ei maailmalla ehkä vielä tiedosteta yhtä hyvin kuin Haahtelan vaikutuspiiristä nauttineet lahtelaistutkijat tiedostavat. Ja juuri siitä syystä Päijät-Hämeessä on parhaillaan käynnissä Luontoaskel terveyteen -ohjelma edelläkävijän otteella.
Ville Uusitalo ja Riikka Puhakka ottavat mielellään jälleen kahden vuoden kuluttua vastaan uudet konferenssivieraat sekä heidän mukanaan tuoman tuoreen tutkimustiedon planetaarisesta terveydestä.
Teksti ja kuvat: Terhi Kangas
