Mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä hyvinvointipalveluissa, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat. Teknisen ja hyvinvointiosaamisen parempi yhdistäminen jatkossa on kuitenkin keskeistä.
Tämä perustuu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehtyyn laajaan kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin kentän eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikast
Vastaajista 75 prosenttia kertoi suhtautuvansa myönteisesti robottien käyttöön hyvinvointipalveluissa. Hieman yli puolet totesi, että heidän suhtautumisensa robotteihin on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi kuin mitä se aiemmin oli. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä hyvinvointipalveluissa, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat. Suurimpina haasteina vastaajat näkivät inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen vähenemisen.
Vastaajat arvioivat robotiikan yleistymisen tuovan mukanaan uusia ammatteja, esim. huoltoon ja perehdytykseen liittyviä. Uudenlaista osaamista tarvitaan vastaajien mukaan muun muassa erilaisista teknologiaratkaisuista, robottien käytöstä, robottien mukanaan tuomista työelämän muutoksista ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kokonaisuuksia tulisi osata hallita paremmin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös robotiikan käyttöönottoon liittyvää verkostoa. Vastaajat olivat keskustelleet roboteista esimerkiksi omassa työyhteisössään sekä päättäjien tai robotteja käyttäneiden ammattilaisten kanssa. Keskustelut robotteja käyttävien yksityishenkilöiden kanssa olivat olleet vähissä. Nähtiin kuitenkin tärkeänä, että nimenomaan käyttäjien tarpeet ja kokemukset tulisivat kuulluiksi, kun puhutaan robottien käyttämisestä hyvinvointipalveluissa, tai kehitetään tuotteita ja palveluita.
Tutkimuksessa myös huomattiin, että kolme merkittävää asiaa hidastavat robottien käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa: hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan. Vastaavasti merkittävimpiä robottien käyttöönottoa edistäviä tekijöitä puolestaan olivat vastaajien mukaan kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.
LUT Lahden yksikkö toteutti kyselyn keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustaa (DIGI-USER).
Lisätietoja:
Helinä Melkas, professori, 040 588 1400, helina.melkas@lut.fi
Raportti: ”Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa – Kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä”
