Tutkijatohtori Tero Rantala on realistinen Lahti-romantikko, joka uskoo tieteen ja liike-elämän yhteispeliin. Teollisuuden digitalisaatio ja ihmisläheiset kohtaamiset mahtuvat luontevasti samaan ajatusmaailmaan.
Tero Rantalalla on niin monta rautaa tulessa, että henkilökuvan voisi kirjoittaa monesta eri vinkkelistä. Jokainen juttu olisi aivan erilainen. Siksi on viisainta kysyä mieheltä itseltään, mikä rauta hehkuu juuri nyt tutkijan omassa mielessä ja kalenterissa kuumimmin. Antaa sen ohjata juttuhetkeä.
Rantala ei epäröi vastausta hetkeäkään. Syksyllä 2022 on ehdottomasti puhuttava pidemmän kaavan mukaan LUT-yliopiston kansainvälisestä tuotantotalouden kandiohjelmasta, joka on juuri alkanut Lahdessa.
– Orientaatioviikolla esittelin opiskelijoille oman fuksiryhmäni titteleitä ja toimenkuvia LinkedInissä. Siellä oli teollisuuden liiketoiminnan kehittäjiä hyvin erilaisilla painotuksilla. Yksi opiskelukaveri vastaa päiväntasaajan eteläpuolella kaivosalan turvallisuudesta, yksi vaikutti ensin muotialalla Lontoossa ja siirtyi sittemmin energiateollisuuden pariin, Rantala kertoo.
Tuotantotalous on hänen mielestään äärimmäisen kiehtova tieteenala opiskeltavaksi siksi, ettei se rajaa juuri mitään, vaan oma mielenkiinto saa ohjata erikoistumista. Digitalisaatiokehitystä, liiketoiminnan analytiikkaa, logistiikkaa ja ostopuolen asiantuntemusta tarvitaan nyt monella alalla.
Rantala on saanut olla mukana suunnittelemassa juuri alkanutta kandiohjelmaa alusta asti. Tavoitteena on ollut korkeatasoinen kokonaisuus, jossa korostuvat juuri ne asiat, joita yritykset tällä hetkellä työelämässä tarvitsevat.
Tero Rantala tunnustaa olevansa jopa hieman naiivilla tavalla kotiseuturakas. Lahti on merkinnyt aina paljon, joten paluumuutto diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen tuntui luonnolliselta. Lappeenrannan opiskeluvuodet ovatkin ainoat Lahden ulkopuolella vietetyt.
Kansainvälisiä huippuopiskelijoita Lahteen
Tero Rantala on tehnyt Lahden alueella tutkijana jo pitkään syvällistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Sopivampaa ihmistä vahvasti ajassa kiinni olevan tuotantotalouden kandiohjelman suunnitteluun Lahdessa on vaikea kuvitella.
– Koulutusta läpileikkaavat megatrendit ovat kestävyyshaasteiden ratkominen liiketaloudellisesti järkevällä tavalla sekä teollisuuden digitalisaatio. Tuotantotalouden ammattilaisella pitää olla tietty liiketoimintaosaaminen, mutta myös teknistä osaamista jostakin aiheesta, Rantala kertoo.
Kaikki kandiohjelman opinnot suoritetaan Lahden kampuksella ja uusia tutkinto-opiskelijoita otetaan vuosittain sisään 40. Lahtea voisi kuvailla nyt täysin ”omavaraiseksi” yliopistokaupungiksi.
Myös Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen iloitsi sosiaalisessa mediassa näystä, jossa yhteensä 800 opiskelijaa sekä LUT-yliopistosta että LAB-ammattikorkeakoulusta saapui syyskuun alussa illastamaan taivaan alle Kirkkopuistoon Malva-museon edustalle.
Rantala on Timosen tavoin erityisen mielissään siitä, että uudet opiskelijat pääsivät pandemiavuosien jälkeen aloittamaan opinnot perinteisin fuksimenoin kasvokkain. Arki näyttää jälleen siltä kuin opiskelijaelämän kuuluu.
– Juuri tämä ikäluokka joutui käymään lukiota hyvin poikkeuksellisesti ja eristäytyneenä. Ehkä sekin vaikuttaa siihen, että yhteishenki on tuntunut ensihetkestä asti loistavalta. Opiskelijoista noin puolet on Suomesta ja puolet ulkomailta.
Suomalaisen koulutuksen hyvä maine ja Lahden vetovoima kaupunkina olivat kiirineet laajalle. Tiukat pääsyvaatimukset täyttäneiden joukossa on kovilla papereilla Lahteen saapuneita opiskelijoita muun muassa Meksikosta, Intiasta, Saksasta, Kanadasta ja Kyprokselta.
Pehmeitä arvoja koviin tieteisiin
Tero Rantala ehti itse saada omat tohtoriopintonsa maaliin juuri ennen koronaa. Väitöksen aiheena syksyllä 2019 oli yliopistoyhteistyön operatiivisen tason suorituskyvyn mittaaminen. Suoraan yritysmaailman iholta ammennettu aihe tämäkin. Yliopistojen ja yritysten väliset hankkeet kiinnostavat koko ajan enemmän.
Rantala on ilokseen huomannut, että LUT-yliopiston asema on Lahden seudulla nyt selvästi vakiintunut. Kun hän kymmenen vuotta otti kylmäsoiton paikalliseen yritykseen, ihmeteltiin toisessa päässä usein mistä puhelu tulee. Yliopisto? Lahdessa?
Nyt ei kukaan enää ihmettele.
– Kun LUT alkoi panostaa tänne isommin, tuli itselleni vahva fiilis, että haluan olla mukana nostamassa Lahtea isommaksi yliopistokaupungiksi. Täällä on kova yhteinen halu kehittää aluetta yritysten yhteistyöllä. Kaikki haluavat kuulla, mitä korkeakoululla on tarjota yhtälöön.
Utelias luonne saa Rantalan vastaamaan lähes poikkeuksetta kyllä, kun joku kysyy johonkin mukaan. Siksi alussa mainittuja rautoja onkin niin monta. Rantala ei välitä suunnitella asioita loputtomiin vain paperilla, vaan suhtautuu asioihin mieluummin ”tehdään ja katsotaan sitten” -asenteella. Aina syntyy jotain. Jos ei heti, niin joskus tulevaisuudessa.
Rohkeus ja ennakkoluulottomuus välittynevät opiskelijoille automaattisesti osana Rantalan persoonaa, mutta hän pyrkii omalla esimerkillään ohjaamaan opiskelijoita myös muihin itselleen tärkeisiin arvoihin.
– On tärkeää osata toimia ihmisten kanssa. Opitaan toimimaan ryhmänä, kuunnellaan ja ollaan tarvittaessa fiksusti eri mieltä. Teknillisessä yliopistossa opetus painottuu helposti koviin tieteisiin, mutta näitä taitoja me todella tarvitsemme. Haluan korostaa myös pehmeitä arvoja ja erityisesti hyvää ihmisten kohtelua, en pelkkää substanssiosaamista.
Insinööritieteitä huippu-urheilun tueksi
Jos tämä henkilökuva olisi tehty valitsemalla aluksi jokin muu Rantalan tulessa olevista raudoista, olisi juttu voinut syväluodata esimerkiksi digitaalisten kaksosten hyödyntämistä teollisuuden digitalisaatiossa tai sports engineering -kokonaisuutta. Ensin mainittua Rantala työstää osana suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmää. Jälkimmäisestä Rantala kiteyttää haastattelun lopuksi napakan kansantajuistuksen.
– Lahdessa kehitetään nyt vahvasti insinööriosaamista urheilun tueksi, muun muassa välinekehitykseen ja palautumiseen. Mallia otetaan raskaan teollisuuden käyttämistä simuloinneista ja laskennasta. Esimerkiksi ampumahiihdossa suoritusta voisi tulevaisuudessa analysoida ja mallintaa metsäkoneesta tutulla tekniikalla.
Teema yhdistää Rantalan vapaa-ajan intohimot tutkijaminään. Jalkapalloa hän pelasi tosissaan aina A-junioriksi asti ja liikunta on edelleen tärkeä henkireikä ja tieteellisen työn tasapainottaja. Rantala lenkkeilee, pyöräilee, pelaa padelia ja käy kuntosalilla.
– Kun työpäivän vain istuu, tai korkeintaan hetkittäin seisoo, niin jossain kohtaa huomaa, että aivotkin kaipaavat liikettä. Fyysinen rasitus saa aivotyön pysähtymään hyvällä tavalla. Näin syksyisin sienestys ja marjastus auttavat pään nollaamisessa. Samoin yhteinen aika perheen kanssa, kahden alle kouluikäisen lapsen isä kertoo.
Teksti ja kuvat: Terhi Kangas
