Paikallisten korkeakoulujen ja asiantuntijoiden yhteistyönä kehittämä Kestävä urbaani viherryttäminen -kokonaisuus antaa opiskelijoille näkökulmia ja työkaluja kaupunkiympäristön parantamiseen kestävien kasvirakenteiden avulla.

Kasvirakenteilla on monia kaupungille ja sen asukkaille positiivisia vaikutuksia. Ne parantavat ilmanlaatua, vähentävät hulevesien kuormitusta, tarjoavat viihtyisiä oleskelualueita, tukevat biodiversiteettiä sekä edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Lahden alueella tunnistettiin tarve koota tutkimustietoa ja käytännön ohjeita yhtenäiseksi, niin opiskelijoille kuin työssäkäyville sopivaksi opintokokonaisuudeksi, joka tarjoaa yksittäisten rakennusohjeiden sijaan kokonaisvaltaisen tietopaketin viherryttämisestä.

– Kiinnostus oli heti suurta. Mukaan ilmoittautui lähes sata henkilöä kaavoituksen ja vihersuunnittelun virkamiehistä puutarha-alan yrittäjiin, kertoo opintoja suunnitellut Kaisa Vuorivirta Lahden Yliopistokampukselta.

Päijät-Hämeen kesäyliopiston ja Lahden Yliopistokampuksen toteuttamaan kokonaisuuteen tuottivat sisältöä Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun opettajat ja tutkijat sekä mm. Lahden ja Heinolan kaupunkien asiantuntijat. Toteutus muodostuu viidestä itsenäisen opiskelun moduulista, joilla perehdytään kaupunkiviherryttämisen eri puoliin: kasvikattoihin, kaupunkiekologiaan, tekniseen viitekehykseen, urbaaniin estetiikkaan ja kestävään kaupunkisuunnitteluun.

– Halusin osallistua kurssille, koska uskon saavani työkaluja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan, että myös sen torjuntaan.  Kurssikokonaisuuden alku on tarjonnut hyvän yleissilmäyksen erilaisiin kasvikattoihin ja eritysesti niiden mahdollisuuksiin, sanoo kurssilla mukana oleva Juhani Manninen, Lahden ympäristöalan insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja ja yhdyskuntasuunnittelun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Manninen odottaa keväältä erityisesti käytännön harjoituksia ja puhetta rahasta, sillä se määrittää monet ratkaisut. 

Opintokokonaisuus alkoi tammikuussa yhteisellä aloitusluennolla ”Vehreä, viihtyisä ja kestävä kaupunkiympäristö”, jonka piti Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän jäsen, FM, maisemasuunnittelija ja hortonomi Taina Suonio.

Taina Suonio ja opiskelijat avausluennolla

Avausluento ”Vehreä, viihtyisä ja kestävä kaupunkiympäristö” Lahden Tiedepuistossa. Kuva: Taina Suonio

Suonio kertoo kaupungistumisen olevan maailmanlaajuisesti kasvava trendi, joka asettaa yhä suurempia kaupunkiympäristöjen laatua koskevia haasteita. YK:n World Urbanization Prospects -ennusteen (2018) mukaan maailman väestöstä 60 prosenttia asuu kaupungeissa vuonna 2030. Kaupunkeja pyritään kehittämään kestävämpään suuntaan, mikä tarkoittaa myös luonnon tarjoamien hyötyjen suosimista kaupunkiympäristöissä.

– Päättäjät niin Suomessa kuin myös muualla joutuvat miettimään miten yhdistää ihmisten viihtyvyys, hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus kestävällä tavalla. Kasvikatot ja julkisivujen viherryttäminen ovat yhä laajemmin jalansijaa saavia keinoja taklata haasteita. Toisaalta ne mahdollistavat aivan uudenlaisen tavan hyödyntää käyttämättöminä olleita kattoja. Lontoossa on menty jopa niin pitkälle, että ns. kovia pintoja poistetaan ja tilalle tuodaan kasvillisuutta, Suonio sanoo.

Vihreistä vihrein -hankkeeseen liittyvä biodiversiteettikatto Jätkäsaaressa Helsingissä. Kuvassa Biodiversiteetti hot spot, jonka avulla tuetaan luonnon monimuotoisuutta entisestään kasvikatoilla. Kuva: Taina Suonio

– Urbaanin viherryttämisen opintokokonaisuudelle on ollut selkeä tarve. Erittäin ilahduttavaa oli huomata, että opiskelijoina meillä on ollut niin kaavoittajia, maisemasuunnittelijoita kuin insinöörejä. Yhdessä toimien pystymme vaikuttamaan ja muokkaamaan sitä, miten kaupunkeja suunnitellaan ja toteutetaan tulevaisuudessa, Suonio jatkaa.

Opintokokonaisuuden moduulit ovat joustavasti opiskelijoiden suoritettavissa kevään ajan. Seuraavan kerran kokonaisuus järjestetään syksyllä 2024. Käytännön toteutuksesta vastaa silloinkin Päijät-Hämeen kesäyliopisto.

artikkelikuva: Vihreistä vihrein -hankkeeseen liittyvä metsämarjakasvikatto Jätkäsaaressa Helsingissä. Kuva: Taina Suonio

Lisätietoa

Opintokokonaisuus Päijät-Hämeen kesäyliopiston sivuilla: https://www.paijathameenkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/kestava-urbaani-viherryttaminen-2872/

Kaisa Vuorivirta

asiantuntija, Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö

kaisa.vuorivirta@lahdenyliopistokampus.fi

+358 50 316 0528